Viulumusiikki oli minulle pitkään kauhistus. Kuulosti enemmän vingutukselta. Okesterissa se ei haitannut vaan kuului asiaan. Mutta soolosoittimena en ollut koskaan viulusta innostunut. Olinhan myös "kammonnut aikani pianonsoolo esityksiä mutta nuo pianokonsertot muuttivat nuoren Alastalon ajatuksia. Siispä Tchaikovskyn löydettyäni uskaltauduin kuuntelemaan myös viulua ja tietenkin viulukonserttoa. Ja sen jälkeen myös viulu on kuulunut kuunneltavien listalle. Myös Sibeliuksen viulukonsertto upposi tämän perään ja nämä kaksi ovat vieläkin suosikkieni yläpäässä jos noin voi sanoa. Myöhemmin olen tietenkin tutustunut myös muihin moniin viulukonserttoihin.

 

Yuo tube on täynnä mitä upeimpia esityksiä tästä konsertosta mutta päädyin nyt tähän. En oikeastaan tiedä miksi. Ehkäpä vallinan vaikeus voitti ja otin sen minkä sattui kohdalle.

 

   Musana siis Tchaikovskyn viulukonsertto