Tähän haasteeseen en yleensä ota osaa mutta tehdään kerrankin poikkeus. Noin niinkuin huumori mielellä. Runoistahan mä en ymmärrä kyllä yhtään mitään, mutta aina joskus joku miellyttää ja välillä itellekin tulee jotain mieleen.
    Tämä juhla nyt tuli vietettyä jo muutamia vuosia takaperin ja nyt vasta muotoutui runoksi... tai miksi lie.

                                     

                                                    JUHLA



kera kuun kultaisen


       Juhlin juhlavasti juhlaani
                                     viittäkymmentä vietin vielä
                                     Syksyn synkän sydännä
                                     korven keskellä kailotin


       yksin yhdenkerran yritin
                                     konjakin kurkkuuni kumosin
                                     tuopin tulisen tujautin
                                     suklaata suuhuni sulatin


       puhelin perkele pärisi
                                     viestiä vinohon vippasi
                                     suljin saamarin sieluttoman
                                     hiljensin hirveän härvelin


       palasi parahin piiri
                                      hiljeni hirveä häpeä
                                      rauhoittui raastava räminä
                                      poistu piinaava pirinä


       nautin naukun nasevan
                                      makeaa mahaani laitoin
                                      hiljaisuutta hiljaa hamuilin
                                      rauhaa raastavaa rukoilin

       syksyn synkän sydännä
                                      kera kuun kultaisen


   1112833.jpg



    Musana Sibeliusta