Nyt alkaa olla loma lopussa. Tulin tänään mökiltä. Järvi oli vielä jäässä. Verkkoja en siis saanut vielä laskettua. Katiskoja nakkasin rantaan, mutta vain pikku ahventa tuli. Polttopuu hommia oli sitä enemmän. Tuli muutama kuutio pilkottua ja vielä jäi moninkertaisesti. Näpit ja ranteet ei vaan oikein tykännet siitä hommasta. Ja tietenkin selkä. Sehän ei ole koskaan tykännyt näistä hommista. Yritin kyllä Kylmä/kuuma(saunasta järveen ja takaisin useaan kertaan) hoitoa ja kyllä se lievittikin kipuja.Tuo nivelrikkohan ei tykkää tälläisestä työstä. Nytkin ranteet on jäykät ja aristavat. Saas nähdä aamulla kuinka kipeät ovat. Tai oikeastaan jo illallahan ne ärtyvät kun yrittää nukkua. Leposärkyä! Toivottavasti ei ylly kovin pahaksi.
   Muutenhan siellä oli oikein mukavaa. Luonnon heräämistä on aina kiva seurata. Linnut " mäikäsi" oikein kunnolla. Kuinkahan monta eri lajia voi kuulla kerralla. Täytyisi vain opetella tunnistamaan lajit laulustaan. Salmen alettua vähän sulaa toiselta rannaltaan, vesilinnutkin alkoi uiskentelunsa. Upea hetki oli, kun yhtäaikaa ui telkkäpariskunta ja koskelopari lähekkäin. Molemmilla pariskunnilla "hääpuvut" komeimmillaan. Ja vielä kun joutsen pariskunta lensi samaan aikaan ohitse siivet vettä hipoen. Täytyi tälläisen romantikon oikein vetää henkeä. Upea oli tuo hetki! Tuo joutsenpari lensi monena iltana siitä ohi. En voi lakata ihailemasta tuota lintua. Kyllä luoja on antanut sille hulppean ulkonäön.
   Seurasin myös mustaakyytä, kun se kiemurteli kauniina ja sulavana pitkin hakkuu aukeaa. Ilmeisesti oli vielä kylmästä kankea, kun ei pelännyt vaan luikerteli aivan rauhallisesti ja välillä pysähtyi ottamaan aurinkoa. Kaunis on tuokin olento.
   Lueskelin myös. Tällä kertaa mukana oli Waltarin: "Suuri illusioni". Luin sen nyt toista kertaa. Se tuntui nytkin aivan upealta kirjalta. Ehdottomasti suositeltava luettava. Toisena kirjana oli Dovstojvskin: "Pelurit". Sen luin nyt ensimmäistä kertaa. Mutten varmasti viimeistä. Todella helppo lukuista ja viihdyttävää luettavaa. Täytyy tutustua muihinkin Dovstjevskin kirjoihin. On jäänyt paha aukko sivistykseen.
   Mökillä kuuluu nyt myös klassikradio. Ei tarvinnut kuunnella mukaan ottamiani levyjä. Eli aina vaan paranee.


 Musiikkina: Erik satie