Nyt jo keskiviikko. En ole ehtinyt kirjoitella. Sunnuntaina käytiin Hyvinkäällä ja Tampereella. Tytölle vietiin yksi vanha kaappi ja pojalle uudet kaiuttimet stereoihin. Poika tulikin sitten tyttö kaverinsa kanssa tänne kotiin. Maanantai iltana vein heidät sitten Vantaalle. Lisäksi vielä töissä yö-vuoro. Tiistaina menin taas pyörällä. Yöllä ilma olikin upea. Tyyntä ja sopivan viileää. Aikaa meni 27 km:iin tunti ja kolmetoista minuuttia. Töitten jälkeen poljin kotiin kierto tietä. Matkaa tuli yli 32km. Aikaa meni.... enpäs muistakaan. Poljin kyllä aika reippaasti. Päiväunilla alkoi sitten suonenveto. Kyllä vetikin sitten makeesti. Molemmista jaloista. Meinas  itku päästä. Enpä tiedä mikä aiheutti. Nestettä olin kyllä nauttinut tarpeeksi ja magneesium tasapainosta olen yrittänyt pitää huolta. Vihjatkoon jos joku tietää paremmin. Tänään taas menin autolla. Vettä satoi yölläkin. Ja tietenkin myös kotimatkalla tuli oikein kaatamalla. Nyt on nukuttu parin tunnin päikkärit. Vieläkin väsyttää, mutta ei passaa nukkua enempää. Ei saa illalla unta. Säätä en ole vielä katsonut. Jos vaikka lähtisi pyörällä taas töihin. Ilmasta se riippuu.

  Taas paino on alle 86 kg. Jo kolmatta päivää on siellä pysynyt. Vielä pitäis saada lisää pois. Kyllähän tuo kroppa on kiinteytynyt. Kaverit on töissä jo huomautelleet laihtumisesta. Mukavaahan se. Varsinkin kun nuo nuoremmat naiskolleegat siitä kyselevät neuvoja. Jospa tämä hidas painon pudotus olisi sitten pysyvää. Saas nähdä kun fillarointi kausi loppuu. Sitten otan taas tuon uinnin ohjelmaan. Jos tuo paino pysyisi alempana.

   Ei musaa.