Tämä päivä oli melkein lepoa. Herätys oli vasta klo 03.20. Jätin pyörän kotiin .Ajelin töihin ruhtinaallisesti autolla. Sai noi jalat ja ranteet hiukan lepoa tuosta pyöräilystä. Täytyi käydä kaupassa. Ei sitä ilman ruokaa pärjää. Työssäkin oli helpompaa, niinkuin aina kesällä. Nyt onkin kaikkein rauhallisin aikaa töitten suhteen.

   Kivastihan tuo paino putoaa tällä hetkellä. Koskahan tulee takapakkia. Ei se noin voi jatkua. Kohtahan uhkaa mennä 85 kg rikki. Olo onkin jo hiukan kevyempi.  Mukavaa. Äsken söin iltapalaksi mansikoita ja punaherukoita suoraan kasvimaalta. Eipähän tule rasvaa noista herkuista. Ja nautinto on mitä suurin.

   Ensiyönä vissiin lähden taas pyörällä töihin. Jos vaan ei sada yöllä. Kotiin tullessa sade ei haittaakaan niin paljon, ja sillehän ei voi mitään jos sitten sataa. Pakkohan sitä kotiin on päästä.

   Aika vähän sitä tapahtuu päivän mittaan. Arkiharmaata, niinkuin olen sanonut.

   Musana Froikkarit