Nukuin kunnolla tänään päivällä. Unta tuli 5 tuntia. Tosin yksi perh... puhelin myyjä herätti  reilun tunnin nukkumisen jälkeen. Unohdin viedä puhelimen yläkertaan. Vähän pyöriskeltyäni sain unenpäästä uudelleen kiinni.

    Poljin taas viimeyönä töihin. Matka meni mukavasti. Kokeilin uutta reittiä. Toivoin että se olisi hiukan pitempi kuin normaali. Ei ollut kuin hiukan lyhyempi, mutta paljon hitaampi. Etsitään lisää. Kyllä sieltä löytyy sellainen sopivakin vielä. Onhan tuo 27 km toisaalta aika sopiva, muuta siellä on muutama ikävä mäki. Eivät sovi tälläiselle nivelrikkoiselle keski-ikäiselle miehelle.

   Ensiyönä menen taas autolla töihin. Ei saa rasittaa liikaa noita polvia. Ja täytyyhän sitä ostaa ruokaakin. (Vaimo jo ihmetteli tyhjää jääkaappia)  Autolla nekin kulkee paremmin kotiin. Seuraavaa yötä katsotaan taas huomenna. Ilmoja ja kuntoa. Niistähän se riippuu.

   Pihalla alkaa punaherukatkin kypsyä. Söin jo ensimmäiset äsken pihalla käydessä. Mansikoita popsin myös suuhuni. Paras aika vuodessa. Terveellisiä herkkuja suoraan puutarhasta. Herneet ei vielä sentään ole kypsyneet. Niitä saa odotta vielä muutaman päivän. Ei ole tullut kasteltua.

   Musana Froikkarit