Poljin alkuviikon pyörällä töihin. Hyvihän se meni. Parhaimmillaan aikaa meni tunti kahdeksan minuuttia ja kolmekymmentä sekuntia. Keskinopeus oli mittarin mukaan 22,8km tunnissa. Ihan kiva mun mielestä. Keskiviikkona iski hulluuskohtaus ja poljin taas kiertotietä kotiin. Matkaa tuli yli 33 km. Mutta silloinhan olikin unelma keli polkea pyörällä. Tuuletonta ja ei liian kuuma. Katselin maaseudun hyörintää, kun puimurit pyörivät lähes joka pellolla ja sai väistellä traktoreita.. Silläkin reissulla keskinopeudeksi tuli tuo sama 22,8km tunnissa. Joten oli siinäkin vauhtia ihan tarpeeksi.

   Sillä keskiviikon reissulla sapetti vain  yksi vastaan tullut autoilia, joka ohitti toisen auton minusta välittämättä. Jouduin ajamaan hiekalle, etten olisi jäänyt alle. Näytin kyllä tyypille keskaria tavoistani poiketen. Tollaisilta tyypeiltä pitäisi ottaa kortti pois. Muutenkin noilla samoilla kulmilla tuntui olevan aivan kaheleita autoilioita. Ylinopeudet oli suuria, traktorit ohitettiin miten sattui jne.

   Eilinen oli sitten kauppapäivä. Minä kun hoitelen nuo meidän perheen kauppareissut töistä tullessa. Joten jouduin menemään autolla töihin. Ei sitä ruokakassia fillarilla kuskata 20km. Johan siinä ruokakin ehtisi pilaantua. Perjantaisin en käy yleensä kaupassa. Aivan liikaa porukkaa. Ja kun pääsen töistä vasta klo 18.00 jälkeen, niin siellä on lapsiperheitä paljon. Nykyään vanhemmat eivät enää katso lapsiensa perään kuten ennen. Lasten ostoskärryjä saa koko ajan varoa. Kulkevat miten sattuu ilman vanhempiensa valvomista. Törmäilevä toisiin ihmisiin ja hyllyihin. Kiljuvat ja mekastavat. Torstaisin on yleensä rauhallisempaa.

   Ostin samalla reissulla myös sykemittarin Lidlistä. Oikeastaan ostin sen jo aamulla töihin mennessä. Kokeilin sitten töissä sen toimintaa. Hyvihän se toimi, vaikka tuo maxsimi syke tuntui kyllä aika kovalta. Viimeisen 2 tunnin aikan mulla oli tuo mittari kiinni ja max syke nousi 169 lyöntiin minuutissa. Tosin vain kerran ja hetkellisesti. Mutta kun tuo ikäiseni max syke saa olla vain tuo samainen 169. Eli ei se mun työnikään aivan kevyttä ole.

   No nyt täytyy alkaa valmistautua töihin lähtöön. Tänäänkään en mene pyörällä. Illaksi on luvattu jo kovia sateita, enkä ole kuitenkaan ihan masokisti, joten en halua kastua. Ehkäpä käy kuitenkin matkalla vielä kaupassa katsomassa tuulenpitävää pyöräilyasua. Jos löytyis joku kohtuu hintainen kude pyöräilyä varten.Uusia vaatteita en olekaan ostanut vähään aikaan. Jos vaikka vielä laihtuisi. Jäisivät vain suuriksi.

   Ei musaa.