Tänään vietetty rauhallista sununtai päivää. Vaihdoin akvaarioihin vettä. Mulla on kolme akvaariota. 50l, 110l ja n.450l. Vaihdoin kaikkin n. puolet vedestä. Siinä menikin noin tunti aamupäivästä. Vaimo otti siinä ohessa akvaario vettä kasveille. Sehän lämmintä ja ravinteikasta. Tein sitten ruokaa ja söimme. Kävimme sen jälkeen sieni metsällä. Liian kuivaahan tuntuu olevan, mutta aina sitä vähän noita suppilovahveroita löytyy. Metsässä kävely on vaan niin mukavaa, että siellähän kävelee ihan huvikseenkin. Ei ne sienet ole kuin teko syy. Mökillä on vielä mukavampi kävellä metsässä. Siellä on paljon rauhallisempaa. Ihmisiä ei kuule eikä näe. Mikä sen mukavampaa. Ja yksinään siellä kävelystä nauttii eniten. Olen siis edelleen erakkoluonne.

   Luin tuossa äsken Viirun blokia. Mitähän hänelle osais sanoa. Jotain rauhottavaa. Mutta... Jos mun vaimolla olisi toinen mies(ties vaikka onkin. en vain tiedä sitä), niin ehkäpä minäkin ottaisin pullosta rauhottavat. Eihän se kylläkään helpota tilannetta. Päinvastoin. Kyllä tuohon tilanteeseen täytyisi jotain ratkaisua kehittää. Tai en mä tiedä. Tilanne on varmaan vaikea. Ei sitä ulkopuolinen osaa sanoa mitään, kun ei tiedä kuitenkaan asiasta yhtään mitään. Kuinkahan sitä itse vastaavassa tilanteessa toimisi. Minä ottaisin varmaan eron vaimostani. Ja jos mulla olis toinen, niin kyllä vaimo varmaan jättäisi mut.Asiaa varmaan kannattaa miettiä myös toisen kannalta. On niin pitkä aika tuo 30 vuotta. Ei sitä kannata herkästi heittää menemään. Kun nooin pitkään on kestänyt toista. Kyllähän minäkin olen huomannut vaimosta ja itsestäni, että näin iän karttuessa olemme tulleet hiukan itsekkäämmiksi. Kumpikin. Minä kuitenkin enemmän. Kai sitä tuntee antaneensa toisilleen ja lapsilleen niin paljon. Nyt haluaisi jo itselleenkin jotain. Omaa aikaa... Ja yleensä sitä mistä on luopunut nuorempana ja rakastuneena. Silloin sitä ajatteli aina toista ja mistä toinen pitää ja mitä hän haluaisi. Vaikka ne onkin usein pieniä asioita, jotka ei silloin tuntuneet niin tärkeiltä. Eikä kai vieläkään ehkä ole tärkeitä. Mutta kuitenkin ne vaivaavat. Itseltäni jäi esimerkiksi klassisen musan kuuntelu kokonaan. Nyt sitä tahtoisi ottaa menneen takaisin. Vaimosta taas se on hukkaan heitettyä rahaa, jos minä juoksen oopperassa tai konserteissa. Itse asiassa aika pieni juttu, mutta aikaa myöten se rupeaa vaivaamaan. Monta muutakin samanlaista asiaa on olemassa. Vaimolla varmaan myös. En tiedä. Pitäisi varmaan joskus ottaa syvällinen keskustelu asian tiimoilta.

  Olipas taas avautuminen. Tsemppiä kuitenkin Viirulle. Minä ymmärrän niin sinua kuin miestäsikin. Tilanne ei ole helppo. Eikä ratkaisu suuntaan tai toiseen ole helppo. Ja onko oikeaa ratkaisua olemassa. Koetahan Viiru selvitä!

   Musana suomalaisia virsiä orkesteri sovituksena.