Taas tässä koneella. Vaimo katselee telkusta "räytymis ohjelmaa"(sunnuntai vekkari). Pappisperhe ei kiinnostanut mua. Eiliseen pulla määrään tuli pieni virhe. Pullia tuli siis 64kpl. Tuli pieni ajatuskatko laskun aikana. ja unohtui tuosta ruokalistasta ruusukaalit jotka vain kypsytettiin vähäisessä vesitilkassa. Ei jaksettu enää tehdä mitään kastikkeita. Ruusukaali kuuluu mun kasvis suosikkeihin ton parsakaalin ohella.

   Tänään sitten siivotaan kun tuo ulkoilma näyttää olevan sateinen. Imuroidaan ja niin eespäin.

   Muuta en tästä päivästä vielä tiedäkkään. Ei ole mitään ekstra suunnitelmia. Ehkäpä sitä ollaan vaan ja ihmetellään. Jos lukis vaikka noita kirjoja. Ei tahdo olla arkisin oikein aikaa siihenkään. Pitäisi vaan keksiä vaimollekin jotain ajanvietettä. Nuorempana hänkin luki vaan ei enää ole innostunut siitä. Jos minä luen niin hän jää jotenkin ulkopuolelle. Yksin. Ja mulle tulee taas vaivautunut olo, etten huomioisi häntä tarpeeksi. Hankalaa. Hänelle pitäisi siis hommata harrastus. Tietenkin asia kuuluu eniten hänelle itselleen. Hänhän tykkää sisustaa tätä asuntoamme aina uudelleen ja uudelleen, mutta siinäkin tarvitaan miehistä voimaa ja minä kun en haluaisi puuttua koko asiaan. Kantaa kaappia tai pöytää toiseen paikkaan. Ja jos hän itse tekee sen, niin kuitenkin hän kysyy multa mielipidettä ja keskeyttää mun tekemiset. Tämä kai on sitä avioelämän tasapainoilua. Elämän yhteen sovottamista. Kumma kun tuo ongelma on tullut vasta nyt keski-ikäsenä vastaan. Nuorena ja rakastuneena kai molemmat antoivat enmmän periksi vai viihdyttiinkö silloin muutenvain yhdessä. Palaamme siis tuohon itsekkyyteen ja oman elämän kaipuuseen. Kai se sitä taas on. On koko elämänsä antanut itsestään aina muille ja nyt tahtoo jotain itselleenkin. Ainakin aikaa jos ei muuta

   Musana sekalaista klassista