lauantai, 26. marraskuu 2005
Kotona taas
Olihan tietenkin kiva nähdä kerrankin lähes koko pieni sukumme koolla. Vain vanha täti ja yksi veljenpoika puuttui. Juttu kulki ja tunnelma oli sellainen jonka isäni olisi toivonut olevan. Muistelimme lapsuuttamme. Seuraava sukupolvi kuunteli meidän juttujamme ihmeissään. Voiko heidän vanhempansa olla tollaisia. Ja mehän olimme. Täytyy sanoa, että oli "hauskin" muistotilaisuus jossa olen ollut. Isäni olisi tykännyt tästä.
Tietenkin tutkimme isän jäämistöä. Löysin sieltä mm. Tekniikan maailmoja syntymä vuodeltani. Otin ne tietenkin talteen itselleni. Muistoksi vanhemmistani sain monenmuun esineen lisäksi seinäkellon, jonka ostimme isällemme 50- vuotis lahjaksi. Nyt se tikuttaa tuolla olohuoneen seinällä ja lyödä kumauttaa puolentunnin välein lyöntejään. Totummekohan siihen. Itseasiassa se tikutus ja lyönnit tuntuivat heti kotoisilta.
Tuosta lasityöstä. Mun kyllä täytyy laittaa sihen alaosaan ja ylös tukevoittavaa lasi lisää, niinkuin vähän arvelinkin. Sitten se kyllä kestää varovaista käsittelyä. Se ei tule riippumaan vaan laitetaan ikkunan alaosaan karmin varaan "kapaksi". Sitten se kyllä kestää. Jatkan sen tekemistä huomenna. Otan siitä kuvan, kun se on ikkunassa. Näette sitten. En ole vielä päättänyt teenkö yläosaan sateenkaaren vai sinitaivaan. Se on vielä mietinnän alla.
Nyt alkaa Monk telkusta ja siirryn sinne katsomon puolelle.
Kommentit