Sunnuntai kallistuu iltaa kohti. Päivä on ollut rauhallinen.En ole oikeastaan tehnyt mitään. Aloitin uuden lasityön. Teen nyt sitten käärmettä. Jotain tuonne cobraan viittaavaa. Taustasta en vielä tiedä minkälaisen siitä teen. Ensiksi tekaisen sen käärmeen. Se tulee kuvattuna suoraan edestäpäin kohti katsojaa.. No katsotaan mitä siitä tulee. Ensimmäiset 30 palaa on leikattu ja hiottu. Nyt tuntuu tuo lasipolttelevan näpeissä. Haluaisi tehdä koko ajan. Täytyy vain malttaa mielensä ja suunnitella seuraavaa vaihetta tarkasti. Lasi on kallista ja ei sitä viitsi tuhlata hutiloimalla liikaa.
 
   Komposti esitti pienen sarjan kyselyjä. Vastaanpa niihin.
 -En tee niin hyvää työtä, että voisin myydä töitäni. Vaatisi huolellisenpaa työskentelyä. Saumoista pitäisi saada tasaisen pyöreitä ilman roiskeita ja muita virheitä. Minulta ei tunnu löytyvän tarvittavaa kärsivällisyyttä.
 -Lasit ostan ihan lasikaupasta. Joskus olen ostanut isomman erän suoraan maahantuojalta, mutta kun jokaiseen työhön tarvitsee aina "määrätynlaista" lasia. Joutuu siis lähes aina hakemaan sopivan lasin ihan lasiliikkeistä.
 -Minulla on poikani vanha huone käytössä. Täällä on varavuode vieraita varten ja tietenkin myös tietokone. Elikkä mulla on käytännössä yksi huone kokonaan omassa käytössä.
31538.jpg
Tässä huoneeni. Lasia hyllyssä. pöydällä leikkaan ja juotan lasit. Oikealla osin näkyvissä hiomakone jolla hion lasien reunat
 -Tuo kuva on kyllä minusta. Kamera sen otti ajastimella. Tuossa uudessa kamerassani on mm. mahdollisuus  ottaa 10 kuvan sarjoja ajastimella. Otin niitä marraskuussa mökillä aika monta tuollaista uimasarjaa  harjoitus mielessä. Kaikki kuvat eivä sovi kohteensa puolesta esitettäväksi julkisilla foorumeilla.
 Me pistämme taas seuraavalla kerralla hirvipaistin uuniin. Ei sitä ihan joka viikonloppu viitti syödä.

   Viiru. Lasityö roikkuu nyt keittiön ikkunassa sen picnic-työn yläpuolella. siellä on myös pari muuta lasikukkaa ja yksi jalalla seisova lasikukka. Kesällä yritän ottaa kaikista tekemistäni lasitöistä kuvat.

   Tusta nivelrikostanihan kerroinkin jo tulla kommentointi osastolla. Kyllä sen kanssa pärjää. Joskus vaan tuo jatkuva pieni kipu ottaa hermoon. Varsinkin kun se vaihtelee nivelestä toiseen. Se mokoma osaa vaeltaa.

   Musana klassista