Tänään ollaan siivottu kellaria ja käyty läpi vanhoja papereita. Palkkakuitteja 80-luvun alusta, laskukuitteja samalta vuosikymmeneltä ja vanhoja takuupapereita esineistä joita ei ole ollut meillä enää vuosiin. Nyt ne palavat iloisesti takassa. Siis nuo paperit. Muitakin vanhoja asiapapereit poltettiin pois kuleksimasta. Vievät vain tilaa ja olisivat lasten harmina sitten kun aika jättää meistä... joskus.

   Muuta en oikeastaan olekkaan taas saanut aikaan tänään. Kellariin onneksi saatiin tilaa järjestelemällä sitä hiukan uuteen uskoon. Onhan sekin jo jotain.

    Ulkona sataa nyt vettä. Ilma on just semmonen ettei ulos viitsi mennä. Olisi ollut kiva pyöräillä hieman lisää, mutta ehkäpä on hyvä antaa tuon olkapään totutella. Piti illalla ottaa särkylääkettä nukkumaan mennessä. Jomotteli aika ikävästi. Helmikuun loppupuolella kävin lekurissa ja sain tuon 100 kpl laatikon särkylääkkeitä. Onhan noita jo syöty yli puolet tuosta määrästä.Ei varmasti tee hyvää vatsalle. Olenkohan tullut herkemmäksi ottamaan särkylääkkeitä tuohon kipuun. Luulisi että kipuunkiin tottuu. En tiedä. Ehkäpä se on vain niin, että olen kyllästynyt ja en viitsi kärsiä turhaan. Siis kipulääkkeitä vaan.

   Harmittaa kun huomasin päivällä hiukan liian myöhään konsertin Pietarin juhlavuodelta. Ehdin onneksi nähdä ja kuulla Anna Netrobkan laulun. Kyllä naisella on jumalainen ääni ja ei tuolta ulkonäköäkään puutu. Kelpaisi vaikka mannekiiniksi. Sanoihan joku myös, että tyttö osaa näytelläkin aivan filmitähdeksi asti. Enpä taida aivan turhaan häntä siis "fanittaa". Soi nytkin tuossa taustalla. Parhaillaan Verdin "Ave Maria". Aivan jumalaista laulantaa.

   Musana siis Anna Netrebko