Kiitokset kaikille lukijoille ja kommentoijille. Enpä olisi tosiaan koskaan uskonut, että näin arkipäiväinen blogi saa yhtään lukijaa. Eihän täällä käsitellä kuin yhden keski-ikäisen miehen "taistelua" elämän melskeessä. Tekstini ovat puhtasti harmaata arkea koruttomimmillaan. Eli itseasiassa ei edes kamppailua. Vain elämää Suomemme maassa. No hyvä näinkin. Jos nämä mun kirjoitukset antavat joillekin jotain, niin oikein hyvä.

   Kirjoittamisen aloitin pääasiassa omien ajatusten selventämiseksi ja helpottamiseksi. Myös ajatuksena oli oppia edes vähäsen ilmaisemaan itseäni kirjoittamalla. Se kun oli jäänyt jo taitona kokonaa  unholaan kouluvuosien jälkeen. Kaipa sitä jotain on oppinutkin. Toivottavasti!

   Kunhan saan tuon uuden koneen toimimaan ja kaikki suosikit ym. sellaiset kuntoon, niin yritän taas jatkaa tätä touhua intensiivisemmin. On nyt jäänyt hiukkasen taka-alalle. Ehkäpä olisi syytä saada tähän kirjoitteluun hiukkasen jotain järkeäkin. Nyt on kirjoitettu vain mitä mieleen tulee. Ei mitään punaista lankaa tai "juonta" ole ollut. Klassisesta musiikista esimerkiksi voisi jotain aina lohkaista. Sehän minulla taustalla useimmin soi. Parhaillaankin soi klassisen musiikin nettiradio. Kappaletta en tunnista, mutta jokin viulukonsertto se on.
 
    Toiveita ja kritiikkiä saa ja pitää esittää kirjoittamisen suhteen.( Ja tiettenkin kaiken muunkin suhteen).
Kommentointi on suorastaan toivottavaa.

   Musana siis jokin nettiradio. Kuitenkin klassista