Eilen en tehnyt siis mitään erikoista. Aloitin Da Vinci koodin lukemisen. Ei vain ollut oikein rauhaa tuohon lukemiseen. Vaimo kun on kotona niin täytyyhän häntäkin huomioida. Aina se vaan tuntuu, että jos itse lukee ja toisella ei ole mitään erikoista tekemistä, on niin kuin jättäisi hänet "ulkopuolelle" ja ei huomioi häntä. Silloinhan lukemisestakaan ei tule mitään. Vähän sama juttu on varmastikin myös tänään.

   Jalka alkaa jo tuntua hiukan paremmalta. Täällä sisällä kuljen jo ilman noita sauvoja. Ulkona en pahemmin käykkään. Tämä maasto meidän tontilla ei oikein suosi tuota ulkoilua. Tämä kun on rinnetontti ja maasto erot ovat aikamoiset. Ja sitäpaitsi tuo oikea rintalihas kipeyty tuosta sauvojen kanssa taapertamisesta. Elikkä tuo yläkroppa kaipaisi kovasti kuntoilua. Olisi aika näköjään puuttua lihaskuntoon sielläkin. Mutta taas tuota olkapään niveliä käytetään "tekosyynä"  ja on helppo jättää väliin tuommoiset aatokset. No ensiksi tuo jalka kuntoon ja katsotaan sitten. Jos vaikka aloittaisi konaisvaltaisen kunnon kohotuksen. JOS...

   Ja tietenkin tähän loppuun. Hyvää Äitienpäivää kaikille äideille.

     Musana Anna Netrerbko