Kohta siis 20000 käyntiä blogilla. Itseasiassa kayntejä on enemmän kuin tuo luku kertoo. Olinhan kirjoitellut tänne jo aikaisemmin. Laitoin tuon laskurin, kun tuo blogin oma tilasto aikoinaan rupesi lakkoilemaan. Oikeastan hälläväliä. Blogilistalla olen jossain 930 huonommanpuolella. Ei täällä vakikävijöitä paljon ole. Mutta ei se kai ole ihmekkään. Kerronhan vain keski-ikäisen miehen arjesta. En erityisesti ota kantaa mihinkään päivänpolttaviin asioihin  enkä kirjoita mistään varsin kiinnostavasta asiasta. Kaikkea kirjoitteluani myös hiukan häiritsee nuo omat lapset. Ovat mokomat löytäneet tänne ja näin en voi kirjoitella ihan kaikkea mitä ehkä haluaisin.(sorry vaan Miika ja Marjo) Se syö hiukan terää pois tästä blogista. Ehkäpä siksi olenkin siirtynyt enempi tuohon kuvaus puolelle. Onpahan jotain täytettä.

   Kuvaustahan nyt sitten tietenkin hiukan rajoittaa tämä koipeni. Ei pääse tällähetkellä liikkuman oikeastaan pihaa edemmäs. Suunnitelmissani oli tänäkesänä polkea pyörällä noita työmatkoja ja ajattelin, että olisin kuvannut joka kerta fillaroidessani yhden kuvan matkalta julkaistavaksi täällä. Vajaaseen 30 km:n matkaan sentään osuu kaikenlaista maisemaa ja kuvattavaa. Sitä puolta katsotaan sitten ensikesänä.

   Eivät sitten soittaneet vakuutusyhtiöstä eilenkään. Sehän on puhelu jota nyt sitten odotan. Päsisi siihen leikkaukseen ja saisin tän jalan kuntoon. Tuntuu nyt sitten viipyvän tuo puhelu. Magneettikuvaukseen pääsinkin yllättävän nopeasti.

   Ei musaa, kuuntelen nukkuko tuo vauva vrmasti tuola yläkerrassa.