Jo tiistai. Aurinko paistaa taas lähes pilvettömätä taivaalta. On kyllä nyt aika viileää. Huomenna taas ortopedilla. Olisikohan jo viimeinen kerta. Tuon jalan kanssa on olo vähän ristiriitainen. Kyllä se tuntuu menevän parempaan suuntaan, mutta hiljakseen. Ei se vieläkään ole kyllä minusta työkunnossa. Vähän enemmän kun rasittaa niin oireilee. Tulee paineen tuntua ja sisäsyrjää vähän kipunoitsee. En usko vielä kestävän työpäivää. Varsinkin kun mun työ on kokoajan jaloilla liikkumista. No huomenna taas ollaan viisaampia...jos ollaan.

   Kuvistani täällä blogissa. Jos olen kuviani käsitellyt niin olen sen kyllä erikseen aina maininnut. Noissa kuvatorstain kuvissa yhtä lukuun ottamatta en ole tehnyt muuta kuin muuttanut tiedoston koon nettiin sopivaksi ja terävöittänyt pykälällä. En siis ole rajannut niitä uudelleen. Se yksi kuvakin oli tarkoitus saada hiukan sävyjä yhteenkulmaan onnistumatta. Elikkä sekin oli lähes luomu. Eikä tästä sen enempää jollei joku sitä välttämättä halua. :)

   Taas ihmettelen näitä nykyajan perheitä. Vaimolla on hoidossa samasta perheestä esikoululainen ja n. 1 vuotias lapsi. Esikoululainen sairastui nyt vesirokkoon. Sai sen varmaan toiselta hoitolapselta. Nyt kuitenkin tämä 1 vuotias kiikutetaan hoitoon jo heti klo 8 jälkeen ja haetaan sitten joskus n. klo 16.00. Eikö ne halua olla lastensa kanssa kun on mahdollisuus. Molemmat ovat helppoja ja mukavia lapsia. Eli ei pitäs olla kiukuttelusta tai muusta sellaisesta ongelmaa. Asuvat lähes tuossa naapurissa. Näkee että kyllä äiti on siellä kotona.     Nim. Minä ihmettelen vaan.

   Ja loppuun yksi epäonnistunut, tärähtänyt kuva jota KÄSITTELIN. Meinaan unsharp tarkennuksella Paintshop pro ohjelmalla.
 199544.jpg
   Mokoma tuulenpuuska heilutti puskaa kesken kuvauksen ja liikutin myös kameraa aavistaessani sen. (tuntiessani tuulen)  On se ainakin mielenkiintoinen kuva.

   Musana Prokofievin Romeo ja Julia