Rakkaus on vakava asia


   Rakkaus on vakava asia. Ainakin jos kokee sen nuoren ensirakkauden silmin. Se ensi kävely käsikädessä. Omankullan kirkkaiden sinisten silmien katse.  Ja se ensi suudelma. Sen jälkeen sydämen laulaessa dirlandaata ja veren kohistessa päässä ja muuallakin. Punastuneiden kasvojen kääntyessä kainosti alaspäin. Se tunne. Se, se on vakava asia.


   Rakkaus on vakava asia. Ainakin silloin kun se ensirakkaus käveleekin toisen kanssa käsikädessä. Ja itse jää toiseksi. Silloin rakkaus on vakava asia. Maailma särkyy ja dirlandaa onkin muuttunut Hintriikin surumarssiksi. Ja tekisi mieli vetää kunnon kännit.

   Rakkaus on vakava asia silloin kun oman rakkaan vanhemmat kyselevät sinulta vakaita aikomuksiasi ja tulevaisuuden suunnitelmia. Kuppi täristen yrität luoda itsestäsi hyvää kuvaa kullan rohkaisevia kasvoja katsellessa. Silloin se rakkaus on vakava asia.

   Rakkaus on vakava asia. Silloin kun polvet täristen kävellään alttarille ja kädet hikoavat käsikädessä. Ja sanotaan tahdon myötä ja vasta mäkeen. Ja tietää vanhempien, kokeeneempien hymyilevän kirkon penkissä tietävän näköisinä. Silloin se rakkaus on vakava asia.

   Rakkaus on vakava asia silloin kun esikoinen tulee maailmaan ja sairaalassa silittelet kalpeana puolison jännitteyneitä käsiä. Ja sitä onnea kun, kaikki on ohi. Esikoinen naisen rinnoilla juomassa ensi ateriaansa. Ja kirkkaiden sinisten silmien loistaessa onnesta. Silloin se rakkaus on onnellisen vakava asia.

   Rakkaus on vakava asia kun kuopuksen tavaroita kannetaan uuteen asuntoon ja jäädään kahden. Hiljaisuuden vallitessa yhteisessä asunnossa. Sinisten silmien kaipuuta katsoessa. Oman sydämen sanoessa: "viimeinkin kahden". Silloin rakkaus on vakava asia.



           


     Musana Tchaikovsky