Keski-ikäinen mies




Keski-ikäinen mies viikkasi vaatteitaan ja laittoi niitä matkalaukkuunsa. Toinen laukku jo odotti ovensuussa. Osan vaatteistaan hän laittoi suoraan isoon jätesäkkiin. Kaappi alkoikin olla jo tyhjä. Hän sulki laukkunsa ja kantoi senkin eteiseen. Hän otti laukkunsa ja vei ne pihalla odottavaan autoonsa. Otti sieltä muutaman tyhjän laukun mukaansa ja asteli rauhallisesti, välillä pysähdellen ja ympärilleen katsellen kohti portaita. Nurmikko olisi pitänyt vielä leikata ja kohta mustaherukatkin olisi kypsiä. Keski-ikänen mies puisteli päätään haikeana ja meni sisälle asuntoon. Alkoi katsella äänilevyjä. Kaikki vinyylilevyt hän nosti suoraan laukkuunsa. CD-levyjä hän selaili ja osan niistä pakkasi mukaansa. Lipaston päällä olevan hääkuvan hän otti käteensä ja jäi katsomaan sitä. Siinä hymylivät hän ja hänen vaimonsa onnellisina ja nuorina. Heillä oli unelmia. Osa toteutui mutta aivan liian moni jäi toteutumatta. Ja nythän ne eivät toteutuisi koskaan. Yhteiset unelmat. Hän laittoi kuvan takaisin lipaston päälle ja pyyhkäisi kyyneleen silmä nurkastaan. Keski-ikäinen mies huokaisi ja avasi lipaston laatikon ja otti sieltä yhden valokuva albumin ja laittoi sen laukkuunsa. Käveli vielä asuntoa ympäri katsellen tavaroita, muistoja menneistä onnellisista vuosista. Keittiöstä keski-ikäinen mies otti mielikuppinsa ja pari lasia ja tuopin. Vielä kurkkasi kylpyhuoneeseen ja otti hammasharjansa, partavetensä ja parranajokoneensa. Keittiön pöydän luona hän irrotti avaimen nipustaan ja laittoi sen pöydälle. Irrotti sormestaan sormuksensa, katseli sitä hetken ja laittoi sen takaisin sormeensa. "Vielä sen ehtisi myöhemminkin", hän ajatteli. Keski-ikänen mies otti laukkunsa ja jätesäkin mukaansa. Jätesäkin hän laittoi roska katokseen. Taakseen katsomatta hän päättäväisesti käveli autolleen ja ajoi pois.


Keski-ikäinen mies saapui kerrostalon pihaan. Hän kantoi laukkunsa pieneen yksiöön ja laittoi ne eteisen lattialle. Keski-ikänen mies katseli ympärilleen lähes tyhjässä aunnossa. Olohuoneessa ei ollut muuta kuin patja lattialla ja uusi polkupyörä. Hän silitti uuden pyöränsä satulaa ja hymyili. Ensi kesänä hän toteuttaisi yhden ikuisen haaveensa. Pohjoismaiden ympäri ajon. Se oli aikoinaan jäänyt toteutumatta.


Keski-ikänen mies otti jääkaapista oluen ja istui patjan reunalle ja muisteli sitä kesää aikojen alussa. Hän oli kerännyt rahaa koko talven. Hän oli kuntoillut ja valmistautunut pyöräreissuun. Mukanaan teltta ja seikkailumieltä. Mutta sitten hän oli tavannut tytön ja pyöräreissu jäi. Tuli ihastuminen ja rakkaus tilalle. Tytön kanssa moni unelma oli jäänyt toteutumatta. Mutta olihan hän saanut paljon muuta tilalle. Lapset, rakkauden ja elämän josta moni olisi ollut kateellinen. Hän oli ollut onnellinen. Lapset olivat lentäneet jo pesästä. Ja he vaimonsa kanssa alkaneet elää omaa elämäänsä. Toteuttamaan omia unelmiaan. Samalla he olivat etääntyneet toisistaan. Ja nyt vaimolla oli jo aivan oma piirinsä. Ratkaisu oli ollut helppo. Helppo ja haikea. Ja vaikea.


Nyt se oli taakse jäänyttä elämää. Mutta edessä olisi uusi elämä. Omien kadonneiden unelmien toeutus. Ja se pyöräretki.



Musana Anna Netrebko