Keski-ikäinen mies mökillä

                                                                osa 2



Keski-ikäinen mies heräsi aamulla. Lämpötila oli laskenut 15 asteeseen. Hän laittoi kaminaan uudet puut ja kaatoi kahvipannuun vettä. Laittoi sen kaminan reunalle. Hän asteli alastomana saunan puolelle ja otti sieltä pyyhkeen. Katsoi vielä mennessään ulkolämpömittaria. Se näytti 2 astetta pakkasta. Aurinko nousi juuri saaren takaa puiden latvojen tasalle. Keski-ikäinen mies asteli rantaa ja kokeili meneekö jää rikki. Jää antoi periksi ja hän kahlasi rantaveteen. Jääpalaset helisivät painuessaan toistensa päälle miehen kahlatessa syvemmälle. Mies ui jäiden seassa pienen lenkin ja nousi laiturille kuivaamaan itseään. Oli aivan tyyntä ja hiljaista. Hetken seistyään mies nousi takaisin mökkiin ja puki päälleen mökkivaatteet. Kahvivesi alkoi kiehua ja hän lisäsi pannuun porot ja nosti sen pöytään myssyn alle. Keski-ikäinen mies avasi radion ja kuunteli uutisia. Hän katsoi järvelle ja mietti kuinka hankalaa olisi hakea lasketut verkot jäiden seasta. Onneksi oli laittanut vain yhden polon kumpaakin verkkoon.


Keski-ikäinen mies haki kaapista sämpylää ja ulkoa kylmälaukusta makkaraa. Hän teki voileivät ja söi hyvällä ruokahalulla. Radiossa soi klassinen musiikki. Miehellä ei ollut kiirettä. Kahvinjuontiin meni toista tuntia. Keski-ikäinen mies nautti kiireettömyydestä. Hän vain istui, mutusteli leipää ja joi kahvia katsoen samalla järvelle. Oli ihanan rauhallista.


Kahvit juotuaan hän laskeutui rantaan ja työnsi soutuveneensä vesille. Hän sousi päin rikkoutuvaa jäätä. Ohitti ensimmäisen verkon ja suunnisti suoraan toiselle verkolle. Välillä hän joutui huopaamaan kun jää ei antanut periksi veneen nokan alla. Hän otti vauhtia ja vene nousi jään päälle jolloin se antoi periksi. Reilun puolen tunnin aherruksen päätteeksi hän pääsi toisen verkon luokse. Mielessään hän kiitti ettei ollut laittanut kahta poloa. Verkko liukui helposti jään alla. Vetäessä tuntui pientä nyintää ja keski-ikäinen mies tiesi verkossa olevan jotain kalaa. Hän veti rauhalliseti peläten verkon tarttuvan pohjaan kiinni, vaikka tiesikin tässä oleva lähes pelkästään mutaa. Keskeltä verkkoa tulikin pieni siika ja toisesta päästä hiukan kookkaampi. Keski-ikäinen mies oli tyytyväinen. Ei ollut turha taistelu jään kanssa. Saatuaan verkon ylös hän souti samaa reittiä takaisin toisen verkon luokse. Hän työnsi airoilla jäälauttoja hiukan etäämmälle ja otti polon narusta kiinni. Saatuaan verkon puikkarin käteensä hän huomasi tässä verkossa olevan jotain isompaa. Verkossa tuntui oikein kunnon potkuja. Hän alkoi nosta verkkoa rauhallisesti ja vakain vedoin. Alapaulassa aivan verkon rannanpuoleisessa päässä oli iso siika. Mies tiesi heti sen olevan isoimman siian mitä hän oli koskaan tästä järvestä saanut. Hän nosti siian laidan yli ja tunsi itsensä kalamieheksi. Siika oli iso. Keski-ikäinen mies veti lopun verkon jään alla veneen luo. Muuta siinä ei sitten ollutkaan. Hän katsoi siikaa. Sormet olivat kylmän veden kohmettamat ja niitä alkoi jo kivistää. Hän souti äkkiä rantaa ja veti veneen ylös ja juoksi saunaan jossa oli vielä edellisen illan jäljiltä lämmintä vettä. Keski-ikäinen mies lämmitti siinä käsiään ja hehkui tyytyväisyyttä. Siinä isossa siiassa oli myös mätiä ja paljon.


Lämmiteltyään hiukan, hän haki verkot saunan seinustalle ja irrotti kalat. Isoin siika ei mahtunut edes pesusoikkoon. Pää ja pyrstö jäivät roikkumaan ulkopuolelle molemmin puolin vatia. Keski-ikäinen mies haki pienen kala vaa'an. Isosiika painoi yli 2½ kg. Komea oli. Hän otti lämmintä vettä soikkoon ja alkoi perata kaloja rannassa välillä lämittäen käsiään pesusoikossa. Keski-ikäinen mies oli tyytyväinen. Joulukala oli saatu. Ja lisäksi myös mätiä oli tarpeeksi joulupöytään.



Musana sibeliusta

Jatkoa seuraa jos seuraa. Riippuu inspiksestä.