Leivarissa taas tuli. Puut paukkuvat mukavasti. On kotoinen olo.  Tosin nytkään ei leivota mitään. Lämmitetään vaan ja laitetaan ruokaa uuniin. Vaimo lähti tuossa juuri paikalliselle kirppikselle. Minä en ole kirppis ihmisiä joten jäin kotiin tulen vahdiksi ja kuuntelemaan Tshaikovskya. Ja tietenkin kirjoittelemaan hiukan. Lisää "keski-ikäistä miestä". Ja olisi tuolla toinenkin juttu jota kirjoittaa.Siitä en tiedä julkaisenko koskaan. Ehkäpä ensimmäisen osan joka kyllä toimii täysin itsenäisesti. Se kirjoitus on taas jotain aivan muuta kuin tuota "keskari miestä". Katsotaan sen kanssa jos tulee tarvetta tai sopivaa tilaisuutta.

   Aiuka jännää. En ole koskaan aikaisemmin edes ajatellut kirjoittavani mitään. Se ei ole ollut mulla koskaan aatoksissa. Ja nyt mun on pakko päästä koneen ääreen naputtelemaan jotain. Ehkäpä se on itsensä ja keski-ikäisyytensä purkamista. Ainahan olen ollut kiinnostunut kaikista taidemuodoista, myös lukemisesta. Nuorenpana luin valtavasti. Klassikoitakin, puhumattakaan kaikkesta roskakirjallisuudesta ja jännäreistä. Välillä sitten kun oli noita pieniä lapsia, niin silloin lukeminen jäi pois. Nyt tulee kausia jolloin luen enemmän ja sitten pidän taukoa. Tämä kirjoittaminen on täysin uutta. Mistä se tuli kuvaan??? Täytyy vain ihmetellä. Ja syyttää noita "Pakinaperjantaita" ja "Tarinamaanantaita". Valokuvaus sentään on aina ollut mulle itsensä ilmaisumuotona tuttu. Vielä kun saisin aikaan kokeilla tuota öljyväri maalausta. Se on sentään kiehtonut aina ja sitäkin vielä kokeilen jossain välissä. Mutta kirjoittaminen? Se oli mulle aina puhdasta utopiaa. Ja te ressukat lukijat joudutte siitä kärsimään. Tai onhan se helppo. Jättää vain lukematta.

   Musana siis Tshaikovsky