Eli Marttisen 7 päivää

                                                                                                                Ed. osat 1/7, 2/7, 3/7



    4. päivä tiistai


Marttinen heräsi ja katsoi kattoon. Siellä ei ollut läikkää. Hän käänsi päätään ja huomasi nukkuvansa vieraassa vuoteessa ja hän muisti illan tapahtumat. Riitta ei ollut nyt vieressä vaan keittiöstä kuului hänen hiljaista hyräilyään. Marttinen nousi istumaan vuoteen reunalle. Hänen vaatteidensa päälle oli heitetty vihreä kylpytakki. Hän puki sen ylleen ja meni keittiöön. "Huomenta", hän sanoi ja suuteli Riittaa niskaan takaapäin. Riitta kääntyi ympäri, antoi suukon ja toivotti huomenet. "Kohta olisi kahvia valmiina. Käyn ensin suihkussa", Riitta sanoi ja meni kylpyhuoneeseen. Marttinen meni perässä ja heitti kylpytakin lattialle ja astui suihkuun Riitan seuraksi...


Marttinen ja Riitta joivat kahvia ja söivät leipää keittiössä. Katsoivat toisiaan pöydän yli. "Minulla on mökki Saimaalla. Isän perintöä. Oli tarkoitus mennä sinne perjantaina ja olla siellä ensi viikko?" sanoi Riitta hiljaa empien. Oli hetken hiljaista. Molemmat miettivät asiaa. "Voinko minä tulla mukaan? Voitais mennä vaikka minun autolla", Marttinen ehdotti. "Minä voisin ottaa lisää lomaa töistä. Perjantaina aamupäivällä on yksi pieni tilaisuus, jossa mun täytyy olla mukana, mutta iltapäivällä olen jo vapaa. Oikeastaan voisinkin ottaa enemmänkin lomaa. Useammankin viikon", hän jatkoi ja huomasi kuinka Riitan silmiin tuli iloinen pilke. Ehdotus oli hyväksytty. He jatkoivat jutustelua ja päivän suunnittelua.


Iltapäivällä he lähtievät ostamaan Marttiselle lisää vaatteita. Riitta tuli makutuomariksi ja oppaaksi. He kävelivät käsikädessä tavarataloon. Marttinen tervehti vähän väliä vastaantulijoita ja myyjät ilmestyvät paikalle kuin tyhjästä. Heitä palveltiin koko ajan. Riitta oli kummissaan ja kysyi kuiskaten Marttiselta: "Kuinkas paljon ihmisiä sä tunnetkaan ja miksi sua palvellaan kuin kroisosta?" Marttinen vain kohautti olkapäitään: "No minä tunnen aika paljon ihmisiä työni takia. Ja myyjät tekevät vain työtään".

He valitsivat useita t-paitoja, uudet farkut, kevyen takin ja muuta asustetta. Kumisaappaat mökkireissulle myös tarvitaan. Lopuksi Marttinen osti itselleen myös veryttelyasun. "Eiköhän osteta sulle tälläinen samanlainen?" hän kysyi Riitalta. "Et sä nyt mulle voi noin vain ruveta ostamaan vaatteita. Nuo ovat sitäpaitsi kalliit. Eikä mulla ole tuommoisiin varaa", vastasi Riitta ja katsoi hämmentyneenä Marttista. Marttinen otti Riittaa olkapäistä kiinni, katsoi tätä silmiin:" Sä olet antanut mulle elämän haluni takaisin. Enkö siis voisi ostaa sulle nämä kiitokseksi ja ehkä myöhemmin jotain muutakin?" Riitta käänsi katseensa hämillisenä verkkareihin. "Marttinen hymyili ja kysyi Riitan kokoa ja Riitta meni sovittamaan asua. Marttinen katsoi Riitta kun tämä tuli sovituskopista. Riitta oli hoikka ja kaunis nainen ja verkkarit sopivat hänelle. Marttinen tunsi itsensä onnelliseksi.


Myöhemmin he istuivat kahvilla. Riitta oli hiljaa ja mietteliäs: "Kuules. Ei kai tämä ala mennä vähän vakavaksi. Me ollaan kuitenkin vasta tavattu ja sä rupeat tuhlaamaan muhun jo rahaa. Sä maksat kaikki ruuat ja kahvit ja nyt rupeat ostamaan mulle vaatteitakin. En minä ole tottunut tämmöiseen. Ei mua voi ostaa. Mä tykkään susta jo nyt ihan liian paljon. En mä tiedä..." Marttinen katsoi Riittaa ja hymyili:" Nyt juuri minä tunnen itseni teinipojaksi joka on kohdannut ensirakkautensa. Mulla on liian kauan siitä kun tunsin jotain tälläistä. Siitä taitaa olla se 20-vuotta... Mutta eletään nyt vain päivä kerrallaan ja katsotaan mihin tämä johtaa". He hymyilivät toisilleen ja Marttinen otti pöydän yli Riitan käden omaansa ja puristi sitä kevyesti.


Marttinen alkoi hullutella kuin teinipoika ja sai Riitankin mukaan leikkiin. He jatkoivat matkaansa Marttisen asuntoon. Marttinen tarkisti sähköpostin. Vastaili muutamaan ja loput hän käänsi toimistoonsa. Hän soitti muutaman puhelun ja Riitta kuuli Marttisen sopivan tapaamisesta perjantai aamuksi ja ilmoittavan lomansa pidentymisestä. He tilasivat vielä pizzaa ja söivät sen.

Ja lopuksi he nukahtivat vierekkäin Marttisen kapealle vuoteelle.



    Musana Madredeus