eli Marttisen 7 päivää
5. päivä keskiviikko
Aamulla Marttinen heräsi ennen Riittaa. Riitta nukkui hänen olkapäätään vasten. Marttinen silitti Riitan paljasta olkapäätä ja katsoi katon läikkää. Se oli oikeastaan ihan mukava yksityiskohta. Sen läikän hän tulee muistamaan lopun elämäänsä. Siitä alkoi tämä kaikki.
Hän hivuttautui varovasti vuoteesta ylös, ettei herättäisi Riittaa. Hän peitteli Riitan paremmin ja huomasi pienen onnen hymyn naisen huulilla. Hän hiipi keittiöön ja valmisti aamiaisen. Istui keittiön pöydän ääreen ja katseli ulos. Hän kuuli kuinka Riitta kääntyi vuoteessa. Marttinen otti kahvin ja voileivät mukaansa ja kantoi ne sänkyyn, jossa Riitta oli juuri noussut istumaan. He söivät aamiaisen yhdessä vuoteessa istuen.
Syötyään aamiaisen he jäivät loikomaan vuoteelle. Marttisen käsi Riitan pään alla. Riitta käpertyi kainaloon. "Tämä on hullua. Tän ikäinen nainen ja antautuu tälläisen tunteen valtaan. Ja tekee sen ihan estoitta. Nakuna nakun miehen kainalossa", hän sanoi ja silitti Marttisen alavatsaa ja hivutti kätensä vielä alemmas. Marttinen laittoi kätensä Riitan rinnalle ja suuteli häntä...
Ulkona satoi vettä ja he päättivät pysyä sisällä. He ottivat lasilliset viiniä ja juttelivat. He kertoivat omasta lapsuudestaan. Katsoivat valokuvia jotka Marttinen kaivoi laatikostaan esille. Marttinen pikkupoikana. Marttinen ensimmäisen fillarinsa kanssa. Marttinen kalassa isänsä kanssa ja niin edelleen. Kunnes albumi vaihtui Marttisen hääkuviin. Marttinen nousi ylös ja katseli ulos ikkunasta. Riitta selasi albumia. Marttisen vaimo oli kaunis. Vaaleat hiukset ja päivettynyt iho. Kaunis valkoinen hääpuku pitkinen huntuineen. Paljon häävieraita. Marttinen katseli kyynelsilmin ikkunasta. "Sinä rakastit häntä paljon", Riitta totesi hiljaa. Marttinen nyökkäsi:" Hän oli minulle kaikki kaikessa. Hän... Hän kuoli auto onnettomuudessa. Häämatkalla. Minä... minä ajoin liian kovaa ja menetin autoni hallinnan. Hän kuoli silmänräpäyksessä. Minulle ei käynyt kuinkaan... Ensimmäisen kerran pystyn puhumaan siitä. Kai se aika parantaa haavat. Kaksikymmentä vuotta siihen paranemiseen meni. Ja ilman sinua varmasti olisi mennyt vielä toiset kaksikymmentä vuotta". Marttinen kääntyi kohti Riittaa ja hymyili lempeää hymyä kyynelsilmin. Riitta nousi ja meni halamaan Marttista. Ei sanonut mitään. Vain halasi.
He ottivat lisää viiniä ja nyt Riitta kertoi omaa tarinaansa erostaan. Mies löysi toisen naisen. Nuoremman. On jo eronnut siitäkin. Poika ja tytär elivät jo omaa elämäänsä. Soittellivat viikottain. Nyt Riitta oli työtön ja eli omaa rauhallista elämäänsä.
Myöhemmin illalla he menivät yhdessä elokuviin. Istuivat siellä käsikädessä välillä vilkaisten toisiaan. Yöksi he menivät Riitan kotiin. Siellä oli leveämpi sänky.
Musana Nightwish
*click*
Kommentit