Helluntaina kalassa
Kari heräsi päänsärkyyn. Illan viinan juonti oli vienyt olosta nyt terän. Tukka valui taas sotkuisena ja hikisenä. Parrasta löytyi illan ranskalaiten jämät ketsuppeineen ja olo oli kamala. Hän laahusti rantaan ja sukelsi kylmään veteen. Huuhtoi siellä tukkansa ja partansa. Olo parani hiukan. Aurinko paistoi lämpimästi. Veri lähti taas kiertämään. Huh mikä ilta. Lavalla käynti kismitti vielä ja varsinkin se että oli sortunut taas ryyppäämään. Viina ei sopinut hänelle ollenkaan. Sen hän tiesi kokemuksesta.
Hän sai vaivoin nieltyä muutaman leipäpalan ja painui uudestaan vuoteeseen. Hän nukkui muutaman tunnin ja heräsi huomattavasti piristyneenä. Kävi uudestaan järvessä ja kiehautti purkista hernekeittoa. Söi sen ja katseli merelle.
Ilta alkoi jo tulla kun hän laittoi saunaan puita, otti virvelinsä ja lähti kiertämään veneellä vastapäistä saarta heitellen viehettä kaislikon reunaan. Yksi hauki nappasi kiinni mutta pääsi karkuun. Se ei häntä pahemmin harmittanut. Kunhan sai olla luonnossa. Hän souti seuraavan kaislikon reunaan. Kauenpana hän huomasi tyhjän soutuveneen joka keikkui merkillisesti. Hän souti lähemmäs ja huomasi veneen perässä jonkun hahmon yrittävän nousta kylmästä vedestä veneeseen. Yritys näytti epätoivoiselta räpiköinniltä. Kari souti lähemmäs. Nuori nainen yritti uudestaan veneeseen pääsyä. Yritys oli toivoton. Kari souti viereen ja kehoitti naista nousemaan häneen veneeseen. Hän auttaisi vetämällä neidon ylös. "Kalaan minä lähdin, mutta en arvannut saavani merenneitoa", hän lohkaisi tytölle. "Katso muualle. Mulla ei ole mitään päällä", neito huusi epätoivoisella äänellä. Kari ojensi kätensä ja veti tytön veneeseen. Päätään hän ei kääntänyt. "Jaa. Mukavan näköinen merenneito. Pyrstökin niin nätti", hän sanoi.Tyttö peitteli itseään käsillään. "Älä katso mua. Äläkä irvi siinä. Mun piti vaan pikkasen uida, mutten arvannut veneeseen pääsyn olevan noin vaikeaa. Ja tuo vesi on kylmää". Tyttö tärisi vilusta kuin horkassa. Kari ojensi päältään takin tytölle. "Mun nimi on Kari, hän esitteli itsensä ja jatkoi:" Mulla on sauna lämmin. Sun on parasta päästä äkkiä lämpimään. Otetaan sun vene hinaukseen".
Kari souti nopeasti omalle mökilleen ja lisäsi puita saunaan ja kehoitti tyttöä löylyyn: "Eiköhän mennä saunaan ennenkuin vilustut". Kari riisui vaatteensa pois ja heitti tytölle pyyhkeen kaapistaan ja meni saunaan. Tyttö tuli perässä arastellen. "Turhaan sä nyt peittelet itseäsi. Mä näin jo tuolla veneessä kaiken olennaisen ja olen minä ennenkin nähnyt tyttöjä ilman vaatteita. Tietenkin merenneidot on erikseen. Niitä en ole kylläkään nähnyt. Ja mikäs sen tämän merenneidon nimi sitten on?" "Mä oon Kaisa. Eikä sun tartte tirkistellä mua", tyttö tokaisi ja rentoutui saunan lämmössä ja hämärässä. Äänessä oli jo hiukan huvittuneisuuttakin havaittavissa. "Kiitos kun pelastit mut. Mua alkoi jo väsyttää ja se vesi oli tosiaan kylmää. Kyllä tää sauna tekee terää", Kaisa jatkoi ja jo tuli pieni hymykin.
Saunottuaan he siirtyivät tuvan puolelle ja Kari
laittoi takkaan tulen, sytytti kynttilöitä palamaan ja
tarjosi Kaisalle oluen. Kaisa tutki sillä aikaa kirjastokirjoja
jotka Kari oli tuonut mukanaan. "Tää Kafkan
Oikeusjuttu on hyvä. Mä luin sen just muutama päivä
sitten. Noi Tsehovitkin on hyviä. Sähän luet mun
mieleistä kirjallisuuttakin. Et taidakkaan olla mikään
juntti" Kaisa tokaisi ja hymyli iloisesti yllättynyttä
hymyä. He paneutuivat kirjalliseen keskusteluun ja siitä
politiikkaan ja myöhemmin makkaroita paistaessaan myös
henkilökohtaisenpiin aiheisiin. He nauttivat toistensa seurasta.
Illan pimeys yllätti heidät ja Kaisa jäi loppujen
lopuksi yöksi. Viimeisenä ajatuksena Kari mietti helluntai
heilaa ja kalasaalista. Merenneito. Mikä kalavale. Kukaan ei
kyllä uskoisi tälläistä juttua.
He nukkuivat sikeästi toisiinsa kietoutuneina.
Jatkuu...
Musana Viikate
*click*
Kommentit