tiistai, 11. syyskuu 2007
Työn merkeissä aika menee. Tuntuu kuin vapaa-aikaa ei olisikaan. Ja väsyttää. Heräsin just 3 tunnin päikkäreiltä. On taas tuo aikainen aamuvuoro. Ei oikein jaksaisi herätä jo heti kello kolmen jälkeen yöllä. Töissä taas kerran kulkee huhu tulevista muutoksista. Ja ainahan ne on jossain määrin pitäneet paikkansa. Koskahan työnantajat tajuavat jatkuvien muutosten aiheuttavan työpanoksen ja motivaation laskua. Alan olla saanut tarpeekseni tästä työstä. Mutta kun muuta ei osaa. On kuin olisi vankina. (Tiedän! Tiedän rakas tyttäreni, että minunkin ikäiseni opiskelevat uuden ammatin) Minä en vain koskaan ole ollut opiskelevaa tyyppiä. En osaa opiskella. Ei maha mittään.
No tulipa vuodatettua. Jotain muutosta vain pitäisi nyt saada elämään. Alkaa mennä olemiseksi tämä mun elämä.
Kevennykseksi kuvia viime kesälomalta.
Vesiheiniä kanootti reissulla
Tanssivat puut
Puu kallion halkeamassa.
Musana Viikate
PS. Huomatkaa tuo kysely kesälomasta tuolla oikealla alhaalla!
Kommentit