Musiikkia



Sibeliuksen viulukonsertto soi taustalla. Ennen sitä Finlandia ja seuraavana ilmeisesti 2. sinfonia. Minulla on siis menossa Sibbe-kausi. Ja hurmaannun siitä. Kauniinpaa musiikkia on vaikea löytää. Hermot lepää ja nauttii. Tällä hetkellä olen 100% suomalainen.

Lauantaina kävelin kaupoissa ja kirosin mielessäni sitä jumputusta mitä siellä soitetaan. Päivän iskelmiä joita jokainen kanava toistaa 10 kertaa päivässä. Anna Abreun "lastenlaulu" "End of Love" kaikaa ja minä olen saanut siitä aivan tarpeeksi. Se pursuaa korvista, nenästä ja peffasta ulos. Minä jo inhoan mokomaa ylin kaiken. Tekisi mieli huutaa." Seis maailma. Tahdon ulos!!!"

Ja entäs sitten nämä nykyajan sanoitukset. Jumputtavan konemusan soidessa taustalla toistetaan samoja lauseita parikymmentä kertaa. Muutama muu sana siellä välissä ja aloitetaan alusta. Ihan kuin sanoittajilla oli pikkulapsen sana varasto. Osataan laittaa riimiin viisi sanaa joita toistetaan uudestaan ja uudestaan. Voi luoja!

Ja pahempaa on odotettavissa. Kohta alkaa ennenaikainen jouluaika ja sen myötä ylipirteä myyntiä "edistävä" joulumusiikki soimaan joka saakelin tuutista ja torvesta. Kauppoihin ei viitsi mennä senkään vertaa kuin tähän aikaan. Joulun vihdoin tultua ei sitten jaksa enää rauhoittua kuuntelemaan sitä kaunista ja harrasta musiikkia oikeaan aikaan.Tuo ennenaikaisesti aloitettu huudatus vie joulustakin sen ilon. No on siitä tietenkin se ilo, että säästyy rahaa kun ei viitsi eikä halua mennä tuonne mökkälään kuluttamaan vaivalla hankittua elantoaan. Eli kaikki on siinäkin loppujen lopuksi kotiin päin.

Entäs sitten tämä viimeisin villitys. Kun soitat jollekkin puhelimella niin alkaakin soida musiikki. Tai oikeastaan "mukamusiikki". Et ole varma hälyttääkö siellä varmasti. Ja milloin sitten vastaa jos vastaa ja musa senkun kaikaa ja aivan takuu varmasti se on just sitä karseinta inhoamaasi musaa. Ja jos sitten siellä joku vastaa niin sekin sanoo:" Hetkinen!" Ja laittaa odotus musiikin soimaan ja sen on taas sitä diskojympytystä. JUMP, JUMP, JUMPUTI JUMP!!! Kuuneltuasi sitä varttitunnin olet jo unohtanut mitä asiaa sulla oli.

"Paras" kokemus olikin tästä puhelinmusasta, kun luurista alkoi soida:" Turhaan sä soitat, täällä ei kukaan vastaa..."



Musana siis edelleen Sibeliusta