Poikaset kasvoivat vauhdilla ja halu lähteä suureen maailmaan näyttäytyi toisen poikasen uteliaisuutena kurkkia pesästä ulos vaikka me olimme näkyvissä. Emo ei meistä enää pahemmin välittänyt. Pesän lähelle emme kuitenkaan menneet. Rauhahan se pesivälle linnulle on annettava. Ja eräänä päivänä sitten näky oli tälläinen.
1676581.jpg
   "Olisi ihan kiva nähdä mualimaa. Vaan matka tuonne alas on niin pitkä ja noita tikkaita kun en osaa käyttää. Ja niihin voi hyppäämällä vielä törmätä".

   1676584.jpg
   "Ja siivetkään ei oikein vielä kanna".

   1676588.jpg
   "Uskaltaiskohan kuitenkin"?

   1676590.jpg
   "Äh!! Taas nuo tuolla töllää ja tuolla karvaisemmallakin on taas tuo vempain kädessä. Kameraksikohan se sitä sanoi?"

  
Eikä tuo sitten mihinkään lähtenyt. Ei vielä tässä vaiheessa. Vaan meni takaisin pesän suojaan.
Emo vahti meitä kokoajan tarkasti.  1676596.jpg

   Myöhemmin alkuillasta vaimo sitten tuli sanomaan mulle ettei uskalla mennä huussiin kun emo uhittelee hänelle. Oli vaihtanut puutakin ja sieltä kuuluu kuin koiran murahtelua. Menin katsomaan ja emo istui puussa huussin takana ja murisi meille. Tuli heti mieleen, että olisiko poikanen sittenkin lähtenyt liikkeelle. Ja olihan se. Kolmen metrin päässä huussipolusta näky oli tämä valokuvatorstain taannoinen kuva. No vaimo pääsi asioille ja minä kuvasin. Mieleen tuli, että kuinkahan tässä vielä tämän poikasen kanssa käy.
   Menimme mökkiin ja lämmitin saunan. Löylyttelimme kaikessa rauhassa. Vaimo tyytyi yksiin löylyihin ja minä otin kuten muulloinkin useamman löylyn ja välillä kävin järvessä uimassa. Veden lämpö oli mukavat 15 astetta. Ja sitten tullessani taas järvestä kohti mökkiä vastaani tuli tämä tilanne.
1676598.jpg
   Poikanen oli 2 metrin päässä saunan portaista. Minä kiersin toisten portaiden kautta ja matkalla mietin, että oli hyvä ettei meillä ollut silloin vieraita. Olisi varmaan ollut näky kun meikäläinen juoksee nakuna kuistin kautta ikkunoiden edestä saunaan. Otin kameran mukaan huikaten vaimoa katsomaan kuinka kusessa sitä oikein ollaan. Poikanen seisoi auringon paisteessa kuin Lootin vaimo suolapatsaana ja kuvitteli ettei me sitä nähdä. Lopulta se lähti liikkeelle. Seurattiin kun se sitten kiersi toistakautta metsään ylittäen esteitä siivillään räpyttäen ja yrittäen lentää.
1676600.jpg

  Emo seurasi poikasen matkantekoa tarkkaan kokoajan.1676602.jpg

   Lopulta poikanen pääsi emon  puun luo ja alkoi ylöspäin kimpuamisen. Oksa oksalta se kapusi välillä leväten.  Tässä kuvassa emo ylhäällä oikealla ja poikanen alenpana vasemmalla. Eripuissa kuitenkin. 1676604.jpg
 
   Menin jatkamaan löylyttelyä. Jossain välissä sitten emo ja poikanen katosivat metsän siimekseen. Se oli viimeinen kerta kun nähtiin poikasista isompi. Pienempi jäi pesään. Toivoimme mielessämme ettei vaan nyt emo hylkäisi kuopustaan. Myöhään illalla sitten näin kun emo lensi pesää kohti. Toivoa siis oli.
   Aamulla läksimme sitten kotiin tullaksemme takaisin juhannuksen viettoon muutamien päivien päästä. Ja siitä taas ja toisen poikasen tarinasta myöhemmin.

   Kuvat kuvattu 08.06.2008



    Musana Viikate