Meidän mukula ja teidän kakarat

 

 

- Se oli kyllä teidän kakaroiden syytä kokonaan! Teidän kakarat ne yllytti! Ne uhkaili meidän mukulaa! Meidän mukula on niin hyvin kasvatettu ettei se koskaan edes keksisi moista!

 

Keijon otsasuonet olivat jo pullistuneet hänen huutaessaan naapurin Veijolle. Veijon kasvot olivat muuttuneet punaisiksi ja hän löysi omaan ääneensä ivallisen halveksivan sävyn.

 

- Teidän mukula. Teidän mukula sen teki! Eikä meidän lasten tarvinnut sitä yllyttää. Kaikki sen näki. Teidän mukula hyvin kasvatettu! Höh. Kaikki sen tietää minkälainen se teidän mukula on.

 

Keijon kädet puristuivat nyrkkiin ja kohosivat jo uhkaavaan asentoon.

 

- Meidän mukula ei koskaan koskisi Liisaan! Hän tykkää Liisasta. Kyllä se on teidän kakaroiden syytä! Ne kaksihan täällä kaikki pahat teot tekevät! Mokomatkin … mokomatkin kakarat!!!

 

Nyt Veijonkin kädet puristuivat nyrkkiin.

 

- Teidän mukula kuuluisi hoitoon! Se on selvästi kieroon kasvanut kun tuommoisia rupeaa Liisalle tekemään. Ja älä kuule rupea uhkailemaan! Kyllä täältä pesee takaisin! Lyö vaan niin muistat sen lopun ikääsi keneltä selkääsi sait! Lyö nyt! Lyö prkle!!!!

 

Onneksi hätiin ehtii nyt Liisan äiti.

 

- Isot miehet ja tappelemassa. Eihän tässä mitään ole tapahtunut. Syy oli kyllä Liisassa. Liisa se pussasi teidän mukulaa ja teidän lapsia hiukan keljutti ja pikkasen suurenteli asiaa. Tuollahan ne muksut leikkivät hiekkalaatikolla kaikessa ystävyydessä. Menkäähän kotiinne rauhoittumaan niin minä sillä aikaa kattelen muksujen perään.

 

1250575272_img-d41d8cd98f00b204e9800998e

 

 

 

 

Ei musaa