Arkena

 

 

 

Keski-ikäinen mies istuu nojatuolissa läppäri sylissään. Näppäimistön naputus rikkoo hiljaisuuden. Keski-ikäisen miehen vaimo loikoilee sohvalla jalat selkänojalla lukien kauneus ja terveys lehteä. Sivujen rapina sekoittuu näppäimistön naputukseen.

-Kuules ukkokulta. Keittettäiskös kahvit?

-Hm'mm juu Hm'mm.

Hetki kuluu. Paperin ja näppäimistön ääni vain edelleen rikkoo hiljaisuuden keskustelu tulvan jälkeen.

-Ukkokulta! Viittisitkös sinä keittää? Jalkoja särkee. Lepuuttaisin noita koipia vielä hetken.

-Hm'mm... Kohta... Hmm'mm.

Vain naputus ja lehden rapina jatkuvat. Loppujenlopuksi vaimo nousee ja kävelee kiukkuisena keittiöön. Veden solina ja kohta kahvinkeittimen ropina sekoittuu näppäimistön naputukseen.

-Mie laitoin jo tippumaan. Viittisitkös hakea jätskiä alakerran pakkasesta?

-Hm'mm... Joo... hmm'mm

Ja naputus jatkuu. Muuten taas on hetki hiljaista.

-Kahvi on kupissa. Hakisit nyt sitä jätskiä!

-Hmrmm. Jooo'oo.

Naputus jatkuu edelleen. Keski-ikäinen mies loppujenlopuksi haistaa kahvin tuoksun, havahtuu ja sammuttaa tietsikkansa ja menee keittiöön.

-Ai. Sä oot keittänyt kahvia? Aikun kiva. Mä voisin hakea meille jätskiä.

Vaimo ei sano mitään. Mies kipaisee alakerrasta jäätelöä molemmille. Vaimo on sillä aikaa kaatanut termarin tyhjäksi omaan kuppiinsa ja alkaa nauttia jäätelöstä ja kuumasta kahvista. Mies hörppäsee mukistaan.

-Täähän on kylmää?...

Ja samalla kun tuon sanoo tajuaa sanoneensa liikaa ja yrittää korjata tilanteen.

-No kylmä kahvi kaunistaa ja siihenhän mulla on varaa.

Hiljaisuus on kylmempi kuin kahvi mukissa...

 

 

 

 

 

     Musana Anna Netrebko