Mietteitä mökillä 2

 

 

 

 

Keski-ikäinen mies vetää veneen rantaan. Hän kääntää katseensa verkkopoloja kohti. Hyvältä näyttää. Hän irrottaa veneestä tapin ja laittaa sen perätuhdolle. Verkot on pyytämässä siis kalaa. ”Eihän se nyt mitään anna jos ottaakaan”, hän ajattelee ja istahtaa laiturilla olevalle penkille.

Keski-ikäinen mies rauhoittuu ja kuuntelee hiljaisia ääniä. Puista tippuvien pisaroiden ropinaa järvenpintaan. Ei muuta kuulu. No välillä mökin peltikattoonkin pisara helähtää. Järvenpinta on aivan tyyni. Ohut sumu peittää kaukaisimmat rannat. Hän mielessään hahmottelee kuvioita vastarannan veteen heijastuvista kuvajaisista. ”Rintakallio. Tuo vastarannan niemennokan kallio muodostaa aivan selvän naisen rinnan. Nänni ja kaikki. No ehkä liikaa rintakarvoitusta” hän naurahtaa itsekseen.

Keski-ikäinen mies antaa katseensa harhailla maisemassa ja samalla mieli tyhjenee turhista ajatuksista. Kostea ilma tekee hyvää hengitykselle. Olo on rento ja mieli vapaa sivistyksen painolastista. Vain tyhjät aivot vailla ajatuksia.

Keskenkaiken mieleen tulee ajatus valokuvatorstaista. Mistä hän nyt sen kuvan tähän nappaa. ”Räiskyväkös se aihe oli. No jos pitäytyisi siinä eka aatteessaan. Takassa se tuli taas illalla loimuaa. Mutta räiskyykö se. No saa kelvata. Toivottavasti ei ole paljoa vastaavia kuvia”, hän miettii ja ajatus taas rentoutuu.

Keski-ikäinen mies nousee ylös penkiltä. Kurkkaa vielä verkoille päin ja astelee puuvajalle. Ottaa sieltä sylillisen puita ja asettelee ne kiukaan pesään. Laittaa myös samalla tuohta päälle. ”Onpahan iltaa varten sitten valmiina”.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Musana radiosta pianomusiikkia