Tänä aamuna jouduin miettimään mikäs viikonpäivä tänään on. Olen siis vihdoin päässyt sisälle lomaan.

 

   Aamuaurinkoinen paistaa taas täydeltä terältään. Lämpötila on nyt juuri 17°C. Kello on siis 8.35. Aamu-uinnilla jo kävin kuten kuvasta näkyy. Vedenlämpöä en nyt tsekannut. Eiköhän se suunnilleen samoissa pyöri kuin eilenkin. Elikkä 11-12°. Täytyy nyt tuota asteen ° merkkiä viljellä kun sen vihdoin opin mistä sen saa tältä tietsikan näppäimistöltä. (ALT GR+SHIFT+0 ylänäppäimistöltä) Tuotahan olen miettinyt jo muutaman vuoden.

   Päivän ohjelmasta en tiedä. Ehkäpä pilkon muutaman puun vajasta. Kas kun en aikaisemmin huomannut noita. Polttopuitahan ei koskaan ole liikaa. Mistähän saisi lisää kuivumaan tulevia mökkireissuja varten. On niin hupaa tavaraa nuo polttopuut. Eilenkin saunoin lähes 2 tuntia. Kyllä sinä puuta palaa.

   Kuva eiliseltä

   Eilinen meni taas ollessa ja ihmetellessä. Ehkäpä sitä nyt kun vihdoin tuo lomataju toimii niin alkaa saada jotain aikaseksi. Aamupäivällä kävelin pienen lenkin kameran kanssa mutten ottanut yhtään järkevää kuvaa. Kunhan kävelin ja ihmettelin. Sitten nousikin kova tuuli tuoden ne etelän vesisateet tännekin. Illan saunominenkin meni sateessa. No kirjoittelin tuon aikaisemmin aloittamani tarinan uusiksi ja suunnittelin siihen jatko-osiakin. Jatko-osat sitten hylkäsin. en keksinyt miten 3:tta osaa kehitellä ja toinen osa ilman jatkoa olisi ollut aika tynkä. Ja tuohan kirjoitus toimi itsessään paremmin noin. Jokohan tuo jonkinlainen luovuuden katoaminen hellitäisi.

   Nyt on lähes hiljaista. Lintujen laulua kuluu avoimesta ikkunasta. Tietsikka hiukan hurisee ja näppäimistö rapisee. Radio on kiinni. Laiturilla kävelee rantasipi ja etsii ruokaa. Aurinko kimaltelee timantteina heikon tuulen aikaansaamassa veden väreilyssä. Ja olo on rauhaisa.