No nyt on ilta. Täytyy kai tänne jotain kirjoittaa, kun kerran lupasin.


   Helppo oli työpäivä tänään. Lähes kaikki olivat töissä ja töitä oli vähän. Vaihteeksi kiva näinkin. Ja vaihteeksi ei tarvinnut tehdä "omaa hommaa". Tein kaverin töitä kun hän tuurasi taas erästä toista. Vaihtelu virkistää.

   Ilmat vaan jatkuvat kurjina. Ei pääse fillarilla töihin. Liian kylmää ja tuulista. Tekis kropalle hyvää pieni rääkkäys. Näkis kestääkö noi nivelet pitemmän matkan polkemista. 15 km meni hyvin ja polvet ei tulleet kipeiksi, Jospa sittenkin pystyisi vielä polkemaan työmatkat. Sekin on eräänlaista rentoutumista. Ajatukset saa kulkea omia ratojaan, kunhan seuraa muuta liikennettä. Kunto nousis kohisten. Paino laskisi ja ei tarvitsisi vielä aloittaa verenpainelääkkeiden syömistä. Lekuri uhkasi jo muutama vuosi sitten niillä, mutta sain laskettua painoa ja veren painekkin laski samalla. Ja mikä pääasia. Olo parani huomattavasti.

   Nyt ei nuo sormien niveletkään ole enää vaivanneet pahasti. Arthryl-lääke on vihdoinkin alkanut vaikuttaa. Eihän tuota olekaan kuin kuukauden annos jäljellä.

   Tuo iso tiffany työ edistyy hitaasti, mutta varmasti. Eipä sillä ole kiire. Itseni iloksihan sitä tekee. Kolmasosa alkaa jo olla valmis. Muutama pieni ongelma on vielä ratkaisematta, mutta kyllä se siitä.

  Eipä tässä mitään tärkeää ole tapahtunut. Voisi oikeastaan lopettaa tältä päivältä.

  Nukkukaa hyvin!