Arkea, arkea, harmaata arkea. Työtä, työtä, ikävää työtä. Sitä tämä elämä taas on. Olkapäitä kivistää, nilkkaa kiristää ja kaikki tää päätä kitistää. Etten sanoisi per.... mutta en sano kun nuo omatkin muksut täällä käy lueskelemassa näitä juttuja. Paree vaan olla hiljaa.

 542387.jpg
   Onneksi tuo loma alkaa kohta. Pari aikaista herätystä vielä. Ja sitten mökille suoraan töistä. Siellä yksin ollessa pääsee rentoutumaan ihan itsensä kanssa.

    Tuo yksi kirjoitukseni seisoo taas paikallaan. Sain siihen lisää tekstiä hiukan mutta lopetus on vaikeaa. Idea karkasi lopullisesti, enkä tiedä kuinka sen nyt lopettaisin. Että saisin siihen jotensakin järkevän ja luontevan lopun. Tehdäkkö hyvä ja samalla elämän vastainen loppu vai jättääkö jatko auki. Taidan kallistua tuohon jälkimmäiseen. Tai en tiedä. Jospa keksisi kolmannen mahdollisen lopun jostakin takaraivosta. Sieltä sen pitäisi tulla.

  
   Musana tunnelmaan sopivasti itsesääli "hevyn" bändi Viikate.