Niin se tämäkin viikko on hujahtanut täyteen vauhtiin. Eilen en kirjotellut mitään, kun ei oo mitään kirjoitettavaa. Tuijotin telkusta tennistä, kävin välillä tietsikalla ja en lukenut kirjojakaan, vaan olin muuten vaan. Hukkasin aikaani tekemättä oikeastaan mitään. Alan ilmeisesti turtua jo tyhjänpäiväisyyteen. Vaimokin on nyt sairaslomalla kesäflunssan takia. Hän käytännössä nukkui melkein koko eilisen päivän. Tänään olen itsekin aika väsynyt. Onkohan se tulossa tuo flunssa mullekin. Toivottavasto ei. Jalka ei ole muuttunut oikein miksikään. Välillä parempi, välillä huonompi.

   Kiitos kaikille kommentoijille. Nuo kommentit ilahduttavat. Itse olen melko huono kommentoimaan tuolla blogistaniassa pyöriessäni. Järjen juoksu on hidasta ja tällä hetkellä tuntuu vaan hidastuvan ennestään.
 Ollille: Kyllä ne puut tuolla pari kirjoitusta alenpana on ihan vaan omenapuita ja yksi on kirsikkapuu. Luumupuu lopetti kukinnan jo aikaisemmin.
  Äijälle: Eipä tuota dvd-laitetta ole tultua hankitua vielä. Aina se välillä tulee mieleen, mutta en mä tiedä olisiko sillä niin hirveesti käyttöä. Ja asustelen niin pienessä kunnassa ettei täällä kirjastossa oopperaa ole kuin muutama cd-levy. Elokuvia nyt olisi noita yleisempiä, mutta nekin on aina lainassa.
  Kyllä tää jouten olo on tosiaan aika kuluttavaa. Tuo meidän pihakin on aikanaan tehty aika huolimattomasti ja on sen takia hyvin epätasainen. Siellä kipeällä nilkalla on tosihankala liikkua. Lisäksi meillä on rinnetontti. Talon tasalla on tosiaan vain etupiha ja sekin on vain sisääntuloa varten. Välipihalle vielä vaivattomasti pääsee kun kompuroin alakertaan portaat.Siinä on sentään ison rivitalon pihan kokoinen alue melkein tasaista. Mutta niinkuin sanoin huonosti aikanaan perustettu ja pieniä epätasaisuuksia täynnä. Muuten on rinnettä ja melko jyrkkää. Sinne ei voi mennä ollenkaan. Muutaman kerran olen yrittänyt ja aina se on hankalaa. Tuntuu nilkassa aina jälkeenpäin.

   Elikkä tää alkukesä tai oikeastaan tää koko paras kevät aika on mennyt sisällä katsellen omenapuiden kukintaa ja kesän hidasta tuloa. No täytyy lohduttautua ettei tuolla nuo ilmatkaan ole kummosia ollut. Kylmäää, tuulista ja ajoittain ihan kunnollista sadetta.

   Tyttärelläkin alkas olla kohta muutto edessä. Eipä minusta tälläkertaa ole hälle apua. Onneksi tuo poika on luvannut jelpata kun ehtii. Hyvin olen poikani kasvattanut. Ei jätä pikkusiskoa pulaan. Huomenna uskaltaudun ajelemaan autolla tyttären uudelle asunnolle. Onhan se kiva nähdä millasen ostivat. Sen verran utelias olen ja onhan se vaihtelua tähän arkeen. Nilkka ei kyllä tykkää, mutta tulen hulluksi jos ei jotain vaihtelua tähän saada.

   Musana Anna Netrebko