Siinä aamun kuva. Vettä hiljakseen ripsii.  Ilma on viileä. Vain 9° lämmintä. (huomatkaa... Osaan vieläkin tuon asteenmerkin) Onneksi ei tuule. Pilviverho ei ole kovin paksu mutta kuitenkin ripsii hiljakseen. Jaa taisi juuri loppua. Siis sade. Ripsiminen.

   Veden lämpö edelleen 11°C. Kävin tänäänkin uimassa heti ekaksi aamulla. Ei tuolla enää ole sellaista dramaattista vaikutusta noihin niveliin kuin joskus silloin ekakerroilla. Silloin multa hävisi pitkäksi aikaan kaikki nivelkivut. Eiköhän tuo ole tarpeeksi kylmää. Pitäisiköhän se olla se avanto?

   Tänään sitten kohta suunnistan kohti kotia. Kunhan saan tämän aamun postauksen valmiiksi ja vahvan aamupalan syötyä. Teen noita tässä yhtäaikaa. Kirjoitan. Sitten hörppään kupista mustaa kahvia ja haarukalla syön voissa paistettua jauhelihaa johon olen lisännyt paprikan makuista koskenlaskijaa ja paistettua munaa. Tällä jaksaa pitkälle aamuun.

   Eilinen makrokuva haaste oli helppo. Hevosenkenkä oli klassisena mutona mulle itsestään selvyys valinnaksi. Toinen kuva oli siis kattolamppu.

   Tälläinen varjostin siis. Niin ettei nuo arvaukset tuomaanrististä ja linnunpyrstöstä ollut itseasiassa kaukana. Ja kyllähän tuota sytykkeeksikin voisi luulla. Kiehinenhän on tuonkuvion mallinen jos se taidolla tehdään. Ollaankin leikillämme sanoneet täällä mökillä että jos ei muuten takkaan saa tulta niin kyllä tuolla varjostimella saa. Saa vaikka koko talon palamaan. Riippuu sopivasti vielä lautakatosta. Helppo sytyke jos haluaisi polttaa tämän mökin. Mutta eihän sitä nyt kukaan mökkiään polta. Vakuutuksen takiakaan ei edes kannata. Arvo on niin pieni rahallisesti.

    Jaahas. Aamupalakin on nyt syöty ja aika pistää pillit pussiin. Viikonlopulla tullaankin sitten jo takaisin vaimon kanssa.