Nyt olen sitten taas kotona. Hautajaiset on taas käyty. Täti laskettiin rauhallisesti hautaan. En mennyt enään muistotilaisuuteen vaan tulin kotiin.Olo oli vähän niinkuin olisin tulossa kipeäksi. Vatsa ei tykkää oikein olostaan. No joka tapauksessa, olin siis kantamassa arkkua ja täytin viimeisen velvollisuuteni tädilleni. Hän oli hyvä ihminen. Rauha hänen sielulleen.

   Palataan siis arkeen. Mitään en ole tälle päivälle suunnitellut. Pidän siis vapaata tekemisestä. Katselen telkkua ja vaan olen. Tietenkin tuo lasityö, tuo käärme kummittelee takaraivossa. Millä saan siitä pään "ulos". Kunpa tietäis.

   Eipä tässä taaskaan ole erikoisenpaa kirjoitttamista. Ajatukset iskee tyhjää hihna vinkuen. Tyhjä pää kolisee eniten?

   Musana Lisztiä