Nukuinpa siis toisetkin päikkärit. Yleensä se tietää vaikeuksia varsinaiselle yöunelle. Varsinkin nukahtamiselle. Herätys olisikin sitten klo 02.00. Jos jaksaa. Saas nähdä. Kroppa kyllä kaipaa jo pyöräilyä töihin. Mutta katsotaan.

   Olen siis nyt yksin kotona. Vaimo on mökillä. Kuuntelin äsken ensin Tchaikovskyn 6 sinfonian ja perään pianokonserton. Kuinka joku voi saadakin musiikkiin niin paljon tunnetta. Tuon sinfonian neljännen osan alku on niin täydellisen riipaiseva kuin vain voi olla. Siinä myrskyää sielun tuska ja kaipaus yhtäaikaa. Kunpa vaan ymmärtäisin musiikista vielä enemmän. En ole koskaan opiskellut musiikkia ja eikä mulla ole kunnollista sävelkorvaakaan. Mutta sujuvasti kuuntelen ja teen kuulemastani omat johtopäätökseni omien kokemusteni pohjalta. Ja pääasisaa nautin

   .Olin varmaan joku 10-vuotias kun ihastuin Edward Griegin musiikkiin. Ensin peer cynthiin ja sitten pianokonserttoon. Niitä seurasi Liztin Unkarilaiset rapsodiat ja tietenkin Tchaikovsky sinfonioineen ym. Nykyään nautin jo koko klassisen musiikin skaalasta. Oopperoista erityisesti Puccini.

   No tämä nyt oli vain tälläistä pientä höpinää vailla ajatusta. Mutta olkoon osoituksena, että tälläinen keski-ikäinen duunarimieskin voi tykäkätä muustakin kuin tangosta(en muuten tykkää).

   Musana Nightwish (yllätys yllätys äskeisen tekstin jälkeen)