Edelleenkään ei synny tekstiä millään tavalla. Ei edes blogikirjoitteluun. Pää on tyhjä (Ninkuin kai se on aina ollutkin). Ei! En ole masentumassa. En ainakaan tunnusta. Ainoastaan nuo valokuvahaasteet antavat jotain pientä idistä tähänkin blogiin.... Ehkä?

 

   Vaimon kanssa ollaann siivoiltu paikkoja ja nyt on alakerrassa pienois näyttely. Tytär opiskeli aikoinaan Pekka Halosen akatemiassa maalausta ja taiteita kai yleensäkin. Nyt takkahuone ja porraskäytävä on täynnä hänen maalauksiaan. Muun muassa lopputyö tuonne kouluun. Tekisi mieli ottaa kuva ja laittaa tänne näytille mutta kun ei ole lupaa. Odottavat siirtoa takaisin varastoon.

 

   Tekisi mieli ottaa pensseli karvaiseen käteen ja yrittää itsekin. Mutta mistäs otat aikaa siihen. Ei tahdo tuo aika riittää edes välttämättömimpään. Työ pilaa vapaa-ajan totaallisesti. Nuo työvuorot ovat peffasta. Klo 04.30-12.09 ja 10.30-18.39. Niin. Joku sanoisi että tuo aikainen aamu. Että silloinhan jää aikaa tehdä päivällä vaikka mitä. Mutta kyllä se minunkin täytyy nukkua ja kun illalla ei kuitenkaan malta mennä nukkumaan ajoissa(illan virkku kun olen) niin täytyy nukkua päivällä pienet torkut. Ja olen sitten kuitenkin väsynyt koko loppupäivän. Täytyisi kai sanoa itteni irti ja ruveta työttömäksi ja valtion siivellä eläjäksi. Nykyisin kun muutenkaan en haluaisi antaa tälle valtiolle veroeurojani. Se ei ansaitse niitä. No se politiikasta.

   Laitetaanpa tähän kevennykseksi yksi kuva vuodelta 1985. Tai siis osasuurennos siitä kuvasta.

   Ko. taiteilija siinä jätsikkä linnanmäellä. Tupakannatsa sivummalla ei ole meidän polttama. Meistä ei kukaan polttanut tupakkaa silloinkaan. sattuu vaan niin inhottavasti toi sätkä tuohon auringon valoon ja pilaa kuvaa. Pitisi kai poistaa se kuvasta.

   Muuten. Vain 8 kuukautta jouluun. ;)