Systytin just leivinuuniin tulen. Tarkoitus olisi valmistää nyt jouluruokaa. Imelletty perunalaatikko on se tärkein. Lanttu- ja porkkanalaatikkoa ei viitsitä tänä jouluna sitten edes syödä. Hirvenlihaa laitetaan myös uuniin ja jotain muuta. Leivonnaisista kai täytyy muutama torttu paistaa. Ei kumpikaan olla niidenkään perään erikoisesti. Muffinseja ja jotain muuta sitten myös. Siis ihan rauhallisesti.
   Aloitetaan siis jo tänään joulun vietto. Kuusta ei hankita ja lahjatkin ostettiin ja otettiin jo aikaisemmin käyttöön. Elikkä joulu ei pahemmin eroa normaalista viikonlopusta muuten kuin pitemmillä vapailla ja ehkä hiukan paremmilla ruuilla. Siis ihan rauhallista. Rentoutumista ja lepoa pääasiassa.
   Poika käväisi tuossa pikaisesti. Saunottiin ja juteltiin. Täytyi taas kerran todeta, että kyllä meillä on fiksut lapset. Kehen lie tulleet. Ei ainakaan meikäläiseen. Jospa sitten kehuisi itseään vaikka kasvatuksesta. Ollaan siinä vissiin onnistuttu suhkkoht hyvin. Täytyy röyhistää rintaa ja rykiä ylpeänä.

   Tuota Karjalankunnailla tv-sarjaa katsellessa olen funtsinut, että siinä on aika paljon samaa kuin tuossa omassa kirjoitelmassa Vihreät niityt. En nyt kerro mitä, mutta kuitenkin. Onneksi mulla oli tuo teksti muutamaa osaa vailla valmis jo ennenkuin ekaosa tv-sarjasta tuli ulos. Juonihan oli valmis pääpiirteittäin jo aikaa sitten.

    Loppuun taas tämmöinen syyskesä kuva "hiukan" kästeltynä.
   1151839.jpg


   Ei musaa vaan hiljaisuutta ja tulen huminaa leivarista