Ykai maamme kuvatuimpia maisemia.

   Ja historiamme kannalta myös yksi tärkeimpiä.   

Haaste täällä!

     Ei musaa näin aamu tuimaan

   Ja punaisena lankana tällä kertaa on, että kaikki kuvat on otettu mökillä.

        Musana Liszt, Smetana, Wagner ja Rimski-korsakov

No näissä kahdessa tuota mutkaa riittää. En vaan osannut päättää kumman laittaisin joten päätin tarjota tuplat.

   Ja mollemmat on sitten kyitä. Myös tuo alempi.

   Musana Prokofjevin ja Racmaninovin sonaatteja

Olen tässä mietiskellyt kaikenlaista viime aikoina. Päähän on ottanut etenkin tämä meidän ”valitsemien” herrojen politiikka. Ja varsinkin tuon Vanhasen hiihtoreissujen ajatukset. Siltä mieheltä pitäisi kieltää hiihtäminen... Tai oikeastaan hiihtäköön mun puolesta vaikka siperiaan. Ajatteleminen siltä pitäisi kieltää! Politikointi!

Selvisihän lopulta hänenkin eroilmoituksen syy. Tuleva poliisi tutkinta. Sehän siellä takana oli. Näiden suomalaisten poliitikkojen moraali on siis olematon. Tämä on nyt jo kai todistettu maantavaksi.

Tämä eläkeiän jatkuva nosto on tällä hetkellä täysin virheellinen ajatus ja vain huonontaa maamme kehitystä. Nyt olisi pikaisesti saatava nuoret töihin.(20% työttömänä) Kuinka voidaan ajatella nuorten perustavan perhettä ja tekevän lapsia ilman työtä. Heiltähän puuttuu elämän perusta. Millä he elättäisivät lapsensa ja itsensä jos ei ole työtä.

Kuulin radiosta myös tällaisen luvun. Maassamme on tällä hetkellä 150000 lasta köyhyysrajan alapuolella elävissä perheissä. He ovat myös vaarassa sulkeutua yhteiskunnan ulkopuolelle jo lapsina. Heidän vanhemmillaan ei ole varaa järjestää lapsilleen harrastuksia, kaveripiirin vaatimaa vaatetusta ja muita vastaavia menoja.

Ja kuinka nämä asiat sitten liittyvät eläkeikään? Nyt siis pikemminkin pitäisi laskea kaikki halukkaat iäkkäämmät ihmiset eläkkeelle jotta saisimme tulevaisuuden työntekijöille tilaa. Tässä viittaan tuohon jo viime sunnuntain Hesarin vieraskynä kirjoittajan työterveyslaitoksen erikoistutkija Ilkka Pirttilän kolumniin. Kannattaa todellakin lukea tuo juttu useampaan kertaan ajatuksen kanssa.

Siis mielestäni tuo Vanhasen hiihtolenkin ajatus eläkeiän noston auvoisesta ajatuksesta on tällä hetkellä pahin mahdollinen virheajatus. Tietenkin Vanhasen ajatukset kulkevat joskus tulevan nousuhuuman tuomissa työpaikoissa. Mutta tuleeko niitä työpaikkoja niin paljon kuin nämä herrat odottavat? Jo viime laman jälkeen huomattiin että firmat eivät investoineetkaan kotimaahan niin paljon kuin odotettiin. Rahallahan ei ole kotimaata. Sinne investoidaan missä raha tuottaa eniten voittoa. Ja rahahan ratkaisee.

Elikkä on odotettavissa että seuraavassa nousuhuumassa ei tule uusia työpaikkoja senkään vertaa kuin 90-luvun laman jälkeen. Elikkä tuo työvoimapula ei ehkä olekaan niin äkkiä tulossa kuin herra poliitikot odottavat. Näillä päätöksillä mitä he nyt tekevät, elikkä eläkeiän nostolla, estetään nuorten työllistyminen ja samalla estetään perheiden perustaminen. Ja lapset senkun vähenee. Ja sitten on odotettavissa työvoimapula! Vasta sitten!

Todellakin yksi ratkaisu olisi se jo joskus aikaisemminkin puolustamani kansalaispalkka. Tämänhän Ilkka Pirttiläkin nosti esiin. Siitä ehkä joskus toiste taas enemmän. Pirttilä tuossa kolumnissaan jo kertoilikin siitä. Lukekaa sieltä.

Tietenkin joku aattelee, että ehkäpä allekirjoittaneen pitäisi lopettaa ajatteleminen kun ei siihen kykene. Mutta minäpä en olekaan päättämässä tulevaisuudesta ja ajattelemisillani ei siis saa pahemmin pahaa aikaiseksi. Kun taas nuo politiikot...

    Ja tulee se kesä sieltä jossain välissä. Tämä kuva viime keväältä.

   Ja nyt sitten ehkpä sikapiikille?

    Musana Handelin Vesimusiikkia

Kuutamolla ollaan

Ja kaikki käy pollaan  ;))

     Musana taas Bachia

Olimme nuoria. Vaimoni ja minä. Kävelimme Unkarin maaseudulla pienen kylän laitamilla. Kylä sijaitsi jyrkällä rinteellä ympärillä mustaakin mustemmat kynnetyt pellot. Peltojen päällä roikkui uhkaavan tummaa usvaa. Olo oli painostava.

Kylän yläpuolella rinteellä oli iso talo. Talosta kaikui isänmaalliset sävelet rikkoen painostavaa tunnelmaa. Oli menossa ilmeisesti jonkinlainen Unkarin kansan nousu ja tuo usva peltojen päällä oli jonkilainen sorron kuvajainen.

Kuljimme vaimoni kanssa Tonavan rantaan outoa liukasta betonikourua pitkin. Se oli osa katua mutta miksi se oli kouru? Tonava oli saastunut ja löyhkäsi pahalle. Lähdimme takaisin kylän suuntaan ja kourun liukkaus yritti suistaa meidät jokeen. Oli jo myöhäinen ilta kun saavuimme kylän torille. Usva oli vallanut koko kylän ja ketään muita ei ollut liikkeellä. Eikä missään ollut valoja. Olo oli muuttunut kokoajan vain painostavammaksi usvan tihentymisen myötä.

Torin reunalta löysimme vihdoin majatalon. Kolkutin ovea useaan kertaan ennenkuin ovesta avattiin pienenpieni luukku josta meille huudettiin jotain vihan ja pelon sekaisella äänellä. Emme olleet toivottuja vieraita. Loppujen lopuksi sain selitettyä että olemme suomalaisia matkailijoita ja... Simsalabim. Ovi avautui ja majataloon syttyivät valot. Paikalle riensi nuoripoika joka puhui auttavaa suomea. Koko perhe. Koko majatalon väki kokoontui luoksemme ja iloinen puheensorina täytti talon. Ruokaa ilmestyi isot höyryävät padat pöydälle ja viiniä ja musiikkia. Poika sai solkattua meille kuinka suomalaiset olivat ainoina tukeneet heitä sortajia vastaan. Yritin tarjota ruuasta ja majapaikasta maksua heille. Kaikesta näki, että heillä oli puutetta kaikesta mahdollisesta. Ei puhettakaan maksusta. Loppujen lopuksi sain tahtoni läpi maksusta kun kerroin tarjoavani itse heille ruuan ja juhlan vaikka koko kylälle. Minun pienet rahani olivat heille valtava omaisuus. Nuori tyttö juoksi kylälle ja juhlat siirtyivät torille. Koko kylän väki alkoi kertyä sinne.

Samalla kuvan kerronta vaihtui unessani. Kuva siirtyi kuin kameraan joka loittoni kylästä kauemmaksi. Koko kylä näkyi nyt usvaisten peltojen ympäröimänä. Joka puolelta kylää liikkui valojonoja kohti keskustaa. Ja siellä missä nämä lämpimänkeltaiset, kotoiset valot liikkuivat, niin usva katosi. Kohta koko kylä oli yhtä kaunista kotoista lämmintä valoa ja valon levitessä usva alkoi kadota myös mustilta kyntöpelloilta.

Tässä vaiheessa heräsin. Uni ei ollut painajainen.

                 Musana Rachaminovin pianokonsertot 1 ja 2

Koskien tätä nyky elämääni. Kahdesta jouduin valitsemaan...

   Olisiko se se hiljaisuuden hetki jonka koen mökillä yksin ollessani keväisin ja syksyisin. Hiljaisuutta voi todellakin kuunnella. Hiljaisuus on äänistä suurin ja ikäväkyllä katoava luonnovara.

   Vai se kivuton aamu  jonka koen avantouinnin jälkeen. Kun yhteenkään nivellen ei satu. Se tunne on autuaallinen!

   Musana edelleen Bachin urkumusaa

  Niin. Siis blogin synttärit. Aloitin kirjoittelemisen tänne 23.1.2005. Ihan vaan tutkimisen merkeissä. En ajatellut jatkavani tätä kovinkaan pitkään. ;)) Tässä sitä kuitenkin mennään. Täytyypä jokukerta tässä tehdä yhteenveto menneistä vuosista. Kunhan nyt saa aikaseksi. On tuo kirjoittelu jäänyt aikas vähäiseksi.

      Ei musaa nyt

Viikon haasteaihe:

" koko nimesi kirjainmäärä (myös sukunimi ja toinen/toiset nimet lasketaan mukaan) "

Musana taas Bachin urkumusaa

   Ilkka Pirttilä Kirjoittaja on Työterveyslaitoksen erikoistutkija. Tämä mies puhuu asiaa päivän Hesarin vieraskynässä. lähes tarkalleen samaa asiaa olen "vaahdonnut" työpaikallani jo muutaman vuoden. (kaverit ovat tainneet jo kyllästyä). Lukekaa vaikka Täältä tämä kirjoitus. Suomen poliitikot ovat urautuneet liiaksi omaan ajattelu tapaansa ja eivät vain enää ole ajantasalla.

   Kepu meinaa uudistua. Ehdokkaana 40v vuotta poliitikkona ollut Väyrynen. Ja ehkäpä myös Pekkarinen. Ja Jäätteenmäki. Siinä sitä uudistumista kerrakseen. Jepp jepp!

   Kevennetään vielä sentään muutamalla talvikuvalla.

   On siellä johto jossain alla. Kuinka tuo lumi pysyykin tuossa noin???

   Taipuu vaan ei taitu.

    Musana Bachin urkumusaa